perjantai 13. marraskuuta 2020

Lisää historiaa Journal.fi:ssä

Ensimmäisestä Journal.fi-katsauksestani (Journal.fi:n historiallinen anti, Kurkistus uskontotieteeseen, Musiikkia ja amatöörejä, Avoimista lehdistä) on jo pari vuotta ja olen ehtinyt sitä täydentääkin. Mutta julkaisut ovat sittemmin lisääntyneet, joten päivitys paikallaan.

Aiemmista listoista näyttää puuttuvan Suomen Sotatieteellisen Seuran julkaisema vuosikirja Tiede ja ase, josta on sivustolle tuotu arkistoa pitkältä menneisyydestä. Esimerkiksi isoisäni sotapolun esittämistä olisi auttanut Santavuoren, Savolaisen ja Kilkin Suomen ratsuväen ja Hämeen ratsurykmentin - Hämeen ratsujääkäripataljoonan - vaiheet vuodelta 1967. Sisältö näyttää painottuvan 1900-luvun sotahistoriaan, joka ei minua laajemmin kiinnosta, mutta muita käsittääkseni kylläkin. (Joten jakoon Mikko Karjalaisen terveiset: "Suomen Sotahistoriallisen Seuran kotisivuilta https://sshs.fi/aikakauskirja/ löytyy nyt Sotahistorialliset aikakauskirjat v. 2011-2019 digitaalisessa muodossa. Antoisia lukuhetkiä!". )

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteet ovat olleet saatavilla seuran sivuilla, mutta tuonti Journal.fi-alustalle voi saattaa ne laajemman yleisön eteen. Ainakin osuivat haravointihakuihini.

Suomen lääketieteen historian seuran vuosikirja Hippokrates on tätä kirjoittaessani vielä kokonaan lukkojen takana, mutta artikkeleita tuli hakuun, joten ehkä tulevat muutenkin näkyviin. Toivottavasti, sillä julkaisun läpikäynti on ollut turhan pitkään työlistallani ja tulisi helpommin hoidettua kotikoneelta kuin kökkimällä Kaisan K4:n käytävällä.

Historiallisia artikkeleita on tietenkin muissakin julkaisuissa. Esimerkiksi Jaakko Suomisen artikkeli Digitaalisen pelaamisen historiantutkimus Suomessa Lähikuvassa, Marianne Ahmaojan artikkeli Viisijakoisuus suomalaisuussymbolina suomalaisessa virsikirjassa 1800-luvulla Suomen musiikkitieteellisen seuran Musiikissa ja Marianne Vasaran artikkeli Oikeustiedettä ulkomailla – suomalaisten opintomatkat 1600- ja 1700-luvuilla Helsinki Law Reviewssä. 

Kulttuurintutkimuksesta on saatavilla vain pari vuosikertaa. Kiinnostava artikkeli on Katja Hyryn Toisen elämästä kirjoittamisen vaikeus. Mitä kirjeet, päiväkirjat ja valokuvat yhdessä luettuina kertovat (ja mitä ne eivät kerro). 

Yllättävämpi oli Agricultural and Food Science (AFSci), jonka varhaisissa numeroissa on selvällä suomella esimerkiksi Jaakko Mukulan ja Anneli Mäkelän artikkeli Lyötistä Lyöttiläksi erään kaakkois-hämäläisen kylän vanhinta asutushistoriaa ja Arvo M. Soinisen Vanha maataloutemme: Maatalous ja maatalousväestö Suomessa perinnäisen maatalouden loppukaudella 1720-luvulta 1870-luvulle.

Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirjaa on digitaalisessa muodossa vuodesta 2006. Mukana esim. Jaakko Häkkisen artikkeli Kantauralin ajoitus ja paikannus: perustelut puntarissa. Kotikielen seuran aikakauslehti Virittäjässä on tuoreempaa kielihistoriaa kuten Veikko Ruoppilan Purjehdussanastoa Viipurin ja Käkisalmen Karjalasta ja Taru Nordlundin 1800-luvun itseoppineet kirjoittajat kielellisillä markkinoilla. Pari tuoreinta vuosikertaa ovat saatvailla vain lehden tilaajille.

Sama rajoite koskee Sananjalkaa, josta optimisesti keräsin jokin aika sitten lukulistan. Jäänyt suorittamatta niin pitkäksi aikaa, että lienee parasta julkaista pelkkänä listana. Iloisessa sekasotkussa.
klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti