Kansallisbiografiassakin on virheitä

Väitöskirjatutkimukseni aineistosta ei ole löytynyt Suomen historiankirjoitusta mullistavia asioita, mutta nyt kun olen tiiraillut osaa kirjoituksia tarkemmin ja kontekstia hakien, olen huomannut Kansallisbiografiassa jo pari virhettä. (Tässä ei ole mitään uutta, ekan ja vakavimman löysin jo 1802-kirjan yhteydessä.) Mahdollisesti opettavainen esimerkki Ståhlberg.sukua esittelevästä artikkelista, jossa yksi kappale kuuluu

Gabriel Ståhlbergin poika oli myös Gabriel Ståhlberg (1741 - 1819), joka seurasi ensin isäänsä Utajärven kappalaisena ja siirtyi sittemmin vastaavaan virkaan Sotkamon seurakuntaan. Gabriel Ståhlberg nuorempi osoitti Kokemäen Niskakosken perkauksessa sellaista toimeliaisuutta, että Kungliga Patriotiska Sällskapet palkitsi hänet kultamitalilla. Hänen pojistaan suku haarautui.

Näissä riveissä yhdistyy kolme mielenkiintoni aihetta. Ensinnäkin tämä Gabriel Ståhlberg oli esitätini Marianna Hohenthalin vävy. Toiseksi hänen väitetään olleen Kokemäellä ja kolmanneksi saaneen kuninkaallisen isänmaallisen seuran palkinnon, joihin ihastuin 1700-luvun sanomalehtien myötä ja kokosin palkittuja blogiinkin (osa 1, osa 2, osa 3). Miten tämä yhdistelmä on voinut mennä ohi silmien?

No, koska tiedän missä Kokemäki sijaitsee ja etäisyydestä sieltä Utajärvelle on jonkinlainen käsitys, heräsi oitis epäilys, että kyse ei ole Kokemäenjoen Niskakoskesta. Se on toki olemassa ja sitä yritettiin purkaa kunnes työt päätettiin vuonna 1762 ja aloitettiin uudelleen vasta vuosisadan viimeisinä vuosina (Tapio Salminen: Joki ja sen väki. 2007, s. 70-71). Toisaalla kansallisbiografiassa ahkerasti hyödynnetyn Aulis Ojan listauksen Suomeen saadut Isänmaallisen Seuran kunniapalkinnot 1776-1800 mukaan Ståhlberg sai palkintonsa vuonna 1777, mikä ei sovi näihin perkaustöihin kovin hyvin.

Ståhlbergin saamasta palkinnosta ilmoitettiin sekä kuninkaallisen isänmaallisen seuran lehdessä, että Inrikes Tidningarissa 29.9.1777:

Siinähän sitten lukee selvästi, että Ståhlberg sai kultaisen kunniamerkin Niskan kosken raivaustöistä, joiden moniin onnettomuuksiin hänellä ei kuitenkaan ollut osaa eikä arpaa. 

Kun koskenniska on ihan oma sanansa (jonka merkitystä en kylläkään ymmärrä) niin voisiko olla mahdollista, että jossain Utajärven tienoilla olisi myös koski nimeltä Niska? Kurkkaamalla Nimisampoon näkyy, että kyseisellä suunnalla Niskakoskia on niin runsaasti, etten ala arpomaan oikeaa, mutta uskon, että Ståhlbergin työmaa oli Kokemäkeä lähempänä kotiaan. Ehkä KB:n artikkelin kirjoittajankin olisi kannattanut katsoa karttaa, kuten meidän kaikkien paikannimiä setviessä. Ajatuksensa olivat hypänneet Kokemäelle todennäköisesti siksi, että sen Niskakoski tunnetaan 1700-luvun historiassamme Samuel Chydeniuksen tappajana.