Årstan rouvan päiväkirjan turkulainen Maija Liisa

Nordiska museetin FB-promon kuvitus

Viime viikolla Nordiska museet julkisti ison digiarkiston, jonka pitäisi vielä kasvaakin. Sisältölistassa huomioni kiinnitti Årstan rouvan päiväkirjat, joiden kirjana julkaistu versio on Helsingin kirjastoissa hankalasti saatavilla. Selasin sitä 1802-kirjaa tehdessä ja työlistalle jäi merkinnöissä mainittu suomalainen piika. Verkkoympäristöön ei oltu tuotu painettua ja toimitettua kirjaa vaan koneellakirjoitettu versio, johon oli tehty ei-aivan-täydellinen tekstintunnistus. Senkin varassa suomalaisesta Maja Lisasta löytyi useita merkintöjä.

Mutta aloitetaan alusta eli Turusta, jossa 1770-luvulla kasvoi merimies Petter Sedströmin ja Regina Rautellin perhe, jonka lapset vietiin kasteelle suomenkieliseen seurakuntaan. Poika Petrus oli syntynyt 7.5.1767, tytär Anna Catharina 19.11.1768, poika Adolph Fredrich syntyi 4.12.1770, kaksoset Mats ja Maria Elisabet 29.1.1774, tytär Regina 13.6.1777 ja poika Gustaf 12.11.1779. Perheen isä kuoli 50-vuotiaana 29.12.1782. Äiti meni uusiin naimisiin 16.11.1784, mutta kuoli jo 23.7.1788 (RK.1780-86 n:o 758, 1786-91 n:o 758). Maria Elisabet eli Maja Lisa oli siis ollut 8-vuotias isänsä kuollessa ja 14-vuotias menettäessään äitinsä. 

Lapsuuden kodin hajottua Maja Lisa ja pikkuveljensä Carl Gustaf ovat olleet turkulaisen leipuri David Rautellin eli ehkä äitinsä sukulaisen taloudessa (RK 1791-98 Södra 127). Maja Lisa oli vuosisadan lopussa kirjoilla Maariassa, jossa 20.11.1798 synnyttämänsä poika sai nimen Gustaf Adolph (RK 1795-1800 s. 117). Maariasta kirjansa siirettiin Turkuun, mutta pian tämän jälkeen Maja Lisa on muuttanut Tukholman saaristoon Wärmdön seurakuntaan, josta hän puolestaan ilmaantui Årstan kartanoon vuonna 1801 (RK 1801-1810 s. 125). Gustaf-poikansa hän on ilmeisesti jättänyt kesäkuussa 1801 Tukholman yleiseen lastenkotiin, jonka kirjauksessa on sopiva etunimi ja sukunimi eikä syntymäaikakaan ole kaukana kastekirjauksesta.

Tukholman kaupunginarkisto

Maja Lisan ensiesiintymä emäntänsä Märta Helena Reenstiernan päiväkirjassa on 15.8.1801, kun palkkauksesta sovittiin: "Jag stadde nu en finsk piga vid namn Maria Elisabeth Sedström till kökspiga af en så kallad fru Ljunggren, som ibland vistats hos mölnären Ekberg". Keittiötyön aloituksesta on merkintä 1.10.1801, mutta vasta 15.1.1802 alkaa tiheämpi mainintojen sarja. Tuolloin Maja Lisa oli pannut olutta, mutta lähtenyt "kaupunkiin" eli Tukholmaan kastekummiksi ja jättänyt toisen piian viimeistelemään työn. 

Maja Lisan veli oli ehkä Tukholmassa leipurinkisällinä, sillä hän pääsi 24.1.1802 Årstaan sisartaan tapaamaan. Kuun lopussa tilan piioilla oli juhla, johon oli kutsuttu tuttavia, mutta Maja Lisan vieraista tuli vain veljensä. Juhlassa nautittiin kahvia ja viiniä ja tanssittiin avainharpun säestyksellä. Maja Lisaa kävi 10.11.1802 tapaamassa sisarensa. Ilmeisesti kyseessä oli Regina, joka myöhemmissä merkinnöissä mainitaan nimeltä. Maja Lisa on voinut tavata häntä Tukholmassa, jossa hänellä oli mahdollisuus käydä toisinaan. Hän oli 28.4.1802 ollut seuraamassa kuninkaallisten ritarikuntien päivien ohjelmaa, mutta väitti emännälleen, ettei ollut nähnyt mitään. Myös 9.5.1802 hän oli kävelemässä kaupungilla "koko päivän".

Useita mainintoja päiväkirjassa on vaatetuksesta. Kirjauksessa 18.4.1802 todetaan Maja Lisalla olleen/saaneen uudet vaatteet. Reenstierna kertoo 24.4.1802 lahjoittaneensa vanhoja hattujaan, joista Maja Lisa sai yhden. Ehkä palkkaan kuuluvasti 7.6.1802 Maja Lisalle ostettiin 8 kyynärää "melko kaunista ja hienoa" raidallista ohutta kangasta (nättelduk). Juhannuksena (24.6.1802) piian juhla-asu kirjattiin melko tarkasti: "Maja Lisa visade sig i dag i sin högtids skrud, med randig nettelduks klädning, röd kjortell, grön tricot stubb, broderad mössa, nettelduks halsduks och silkes charle. Chinongen a la greque friserad, men physsionnemien finsk". Myöhemmin (25.11.1802) emäntä myi Maja Lisalle käytettynä ostamansa turkin, jota oli itse pitänyt 7 vuotta.

Arjessa Maja Lisa useimmiten pani olutta (3.2.1802, 28.6.1802, 22.7.1802, 18.12.1802, 14.1.1803, 3.3.1803, 25.4.1803, 17.5.1803, 8.6.1803, 11.7.1803, 9.9.1803), kirnusi voita (10.3.1802, 17.3.1802, 28.8.1802, 10.2.1803, 26.5.1803, 6.8.1803, 20.8.1803), laittoi ruokaa (10.5.1802, 17.8.1803) ja kuurasi eli siivosi (26.2.1802, 22.4.1802, 14.5.1802, 11.6.1802, 31.7.1802, 22.12.1802, 30.4.1803, 17.8.1803).

Ensimmäinen merkki emännän tyytymättömyydestä Maja Lisaan oli 30.12.1802, jolloin tämä oli omaksi ilokseen synnyttänyt riitaa. Kun 29.7.1803 aloitettiin keskustelut uudesta pestuukaudesta Maja Lisa oli valmiimpi jäämään taloon kuin emäntä hänet pitämään. Tilanne ei ratkennut heti, mutta 3.8.1803 oli selvää, että lähtö oli edessä: "Maja Lisa hade om morgonen redan fått sin orlofssedel, emedan jag endast för att fullgöra min mans villja, ärnade tvärt emot min egen, behålla det näsvisa smutsvraket qvar, men som hon merckte huru obenägen jag var dertill, ty begärdte hon, och jag gaf henne med nöije sitt afskedspass." Viikkoa myöhemmin 11.8.1803 Maja Lisa lähti kaupunkiin eli Tukholmaan hakemaan uutta paikkaa.

Oli paikkaa löytynyt tai ei 30.9.1803 Maja Lisa sai papilta muuttokirjan Tukholmaan ja emäntä kirjasi: "Maja Lisa Sedström den sturska Finskan flyttade kl: 4. eftermiddagen härifrån efter 2. års tjenst." SAOBiin kurkaten sanan stursk voisi suomentaa uppiniskaiseksi. Riidoissa ero ei kuitenkaan tapahtunut, sillä jo 4.10.1803 Maja Lisa oli Regina-sisarensa kanssa Årstassa käymässä. Regina sanoi hyvästejä, sillä hän oli lähdössä Suomeen entisen emäntänsä palvelukseen. Maja Lisa poikkesi Årstaan jälleen 2.4.1804 ja kertoi jättäneensä uuden palveluspaikkansa puolen vuoden jälkeen. Hän vilahtaa päiväkirjassa vielä pari kertaa tämänkin jälkeen (29.6.1806, 23.8.1807)

Tukholman henkikirjoituksessa 1810 ainoa edeltä tuttu on piiaksi palkattu Regina (pdf), joka ei siis jäänyt Suomeen. Pikaisella tutkimuksella en saanut selville milloin Maja Lisa meni naimisiin Johan Allardin kanssa ja miten tämä muuttui muurarin kisällistä tykistömieheksi ja entiseksi tykistömieheksi. Kuolemansa 16.5.1831 kirjattiin Hedvig Eleonoran seurakunnassa.

Neljä vuotta myöhemmin Maja Lisa sisäänkirjoitettiin vuonna 1835 tykistömiehen leskenä Sabbatsbergin köyhäintalolle. Koska hoidokkeja haluttiin mahdollisuuksien mukaan siirtää omaisten huollettavaksi köyhäintalon seurakunnan kirjaan merkittiin, että Maja Lisan veli oli leipuri Strengnäsissä. Maja Lisa jäi kuitenkin köyhäintaloon, jossa hänestä tehtiin kirjaus vielä vuonna 1851.(RK A3 XI/12) Nimensä mukaisesti köyhäintalo oli mäellä, josta avautui näkymä Tukholman vanhaan kaupunkiin.

Elias Martinin näkymä Sabbatsbergiltä
Stockholms stadsmuseum, SSM 100561 CC-BY