Ei mitenkään yllättävästi Posttidningarin läpikäynnissä tuli vastaan tuttujen asioiden lisäksi tuttuja ihmisiä tai ainakin heihin liittyviä asioita.
Ensinnäkin ilokseni
vuonna 1747 oli Falunin kaivoksella innostuttu yrityshistoriasta. Johtajien muotokuvagalleriasta puuttui porukkaa ja näiden kuvia kuulutettiin. Valitettavasti esi-isäni (Hans Philip Lybecker) muotokuvaa ei tainnut löytyä. Pitäisi tosin ehkä tarkistaa.
Seuraavaa uutista aloin tavaamaan tarkemmin aiheen vuoksi ja tajusin sitten, että juutalaisen sotilaan kaste liittyy samassa rykmentissä palvelleiden Hohenthal esi-isieni komennukseen Stralsundista eteläisen Ruotsin linnoitustyömaille. (Sääliksi käy rabbia Berliinissä.)
Nanoserkkuni Lars Häggin ensimmäistä esiintymistä Uppsalasta lähetetyssä sanomassa en tallentanut (moka!), mutta löysin hänet myöhemmin kaviaarimainoksessa, jossa ensisijaisesti kiinnosti se, että myyntiä edistettiin tarjoiluehdotuksilla! Sillä kaviaarin "hyöty" ja oikea käyttötapa ei ollut vielä Ruotsissa "yleisesti" tunnettu. Venäjälllä kaviaari sekoitettiin hienostihakattuun sipuliin ja pippuriin. Jos ei siedä sipulia, voi kaviaarin nauttia pehmeällä leivällä soseena (!) tai kuten anjovista. Jotkut söivät kaviaaria sitruunanmehun tai etikan ja öljyn kera, mutta tätä ei myynnissä olleelle laadulle suositeltu.
Sukututkimus on mielenkiintoista. Olen MyHeritageen tehnyt omaa puutani. Äidin puolella pääsen pitkälle, mutta isäni puolelta olen jumissa kun sukunimi on muuttunut.
VastaaPoista