Täydennysosia

1) Muutama vuosi sitten yritin suomalaisista sanomalehdistä jäljittää Leonardo da Vincin Monalisan kuuluisuuden alkua. Nyt tiedän, että Vinci tunnettiin Pohjolassa jo paljon aikaisemmin. Ainakin sen verran, että Posttidningarissa 3.6.1736 kannatti julkaista mainos Napolissa myytäviä taidekirjasta. (Posttidningarin kirjamainokset kyseisellä vuosikymmenellä olivat hyvin moninaisia ja koskivat usein ulkomailla myytäviä kirjoja kertomatta, miten näitä oli tarkoitus saada Ruotsiin.)

2) Minulla oli tilaisuus Helsingissä ja Jyväskylässä kuulla Nina Mannista. Nyt on mahdollisuus verkossakin, sillä Satakunnan museo jakoi YouTube-kanavallaan luennon Kultaa, silkkiä ja itämaiden kalleuksia - Katariina Jagellonican vaatteet 1562-1563. Jagellonican irtaimisto kiinnostaa Ruotsissakin, äskettäin tekemässäni opinnäyteharavoinnissani löytyi Frick, Urszula: Culture in motion: Material culture in the inventory of Catherine Jagiellon’s dowry from 1562 and its analysis from culture transfer perspective.

3) Samassa hengessä kuin kuljin Vanhan kirjasuomen sanakirjan kautta kaalimailla, sanakirjaa tekevä Elina Heikkilä esitteli matkasanastoa blogitekstissä. Hän myös luki vanhoja tekstejä videolla Matkantekoa 1500-luvulla.

4) Matkoista puheen ollen listasin runsas vuosi sitten digitoituna käytettävissä olevia tiennäytäjiä. Listasta puuttui vuonna 1709 julkaistu Peter Warnmarckin Then Swänske ULYSSES Eller En nyttig Rese-Book.

5) Samoihin aikoihin yritin ymmärtää Märketin rajalinjan historiaa. Äskettäin löytyi Ida Hughes Tidlundin artikkeli Märket: The makings and meanings of a border in the Baltic Sea, mutta siitäkään ei selvinnyt, miksi majakka huolettomasti rakennettiin väärälle puolelle saarta.

6) Väitöskirjahankkeen vuoksi selasin läpi Bibliophilos-lehtiä. Vuoden 1969 kolmannessa numerossa tuli vastaan Helsingin yliopiston kirjaston sanomalehtiosastosta vastanneen Sakari Laurilan artikkeli Sanomalehtien mikrofilmauksesta Helsingin yliopiston kirjastossa, joka olisi ollut käytännöllinen selvitellessäni aihetta syksyllä. Liian myöhään löytyi myös (edellä mainitusta syystä) Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmien kortistosta tieto Sinimarja Ojosen tekstistä Kotimaisen sanomalehdistön arkistomikrokuvaus Helsingin yliopiston kirjastossa.

7) Bibliophilos-lehdistä löytyi myös numerosta 1/2012 Osmo Pekosen artikkeli Jokkmokkin tytöt Englannissa vuonna 1786, jossa oli suunnilleen samat ainekset kuin juuri saamelaisten kansallispäiväksi julkaisemassani versiossa.

8) Ulkomailla käyneitä saamelaisia tuli vastaan myös Georg Ståhlbergin kirjassa An history of the late revolution in Sweden, Which happened on the 19th of August, 1772. Containing, in three parts, the abuses, and the banishment of liberty, in that kingdom, johon vuosien tauon jälkeen tartuin esseetä vääntäessäni. Tämäkin Ranskassa käynti on varmasti jo tutkittu, joten jätän vaivannäön kopiointiin.

It happened, some few years ago, during the reign of the late king of Sweden, that the Swedish court demanded, that a Laplander, together with his wife, might be sent to Stockholm, and presented to the court, with their usual dress and manners. The man and wife, having appeared at court, were sent afterwards to France, in order to be in the same manner shown to the court at Paris. The French king was pleased to dress them in silk, and to present them with gold watches; but the climate being too hot, the diet and language strange, they liked to return in their own country, rather than to stay so far abroad.