Täydennysosia

1) Ei, en koskaan opi. Vaan vinoilin Alma Söderhjelmin ohittajille, kun taas kyllä minä... olen vasta nyt jatko-opintojen merkeissä tarttunut noin vuosikymmenen tauon jälkeen historialliseen bibliografiaan. Ja sieltä muuta etsiessäni huomasin rivin

Söderhjelm, Alma, En kunglig sommar i Åbo. [Gustaf IV Adolf i Åbo.] - Alma Söderhjelm, Kärlek och politik. Stockholm 1933. S. 9-16.

Minähän olen vasta muutaman vuoden valittanut joka ainoassa välissä, että kukaan muu kuin minä ei Kustaata ole muistellut. Juu, eipä ei.

Oheisesta Kansallisgallerian kokoelmiin kuuluvasta Albert Edelfeltin piirroksesta näkyy muuten hyvin Livrustkammaressa havainnoitu kuninkaan pieni ja kapea muoto.

2) Keskiviikoiseen valitukseen digitoitun materiaalin löydettävyydestä sain Twitterissä Finna-porukalta lupaavan tiedon:

Finnassa on juuri käynnissä projekti, jonka tavoitteena on saada kattavasti suomalaiset julkaisuarkistot Finna.fi-palveluun. Saatavuus on siis paranemassa tulevaisuudessa.

3) Suosittelin marraskuussa Twitterissä Raili Mikkasen kirjaa Suomen lasten aarrelaivat. Koska en sukella kivaa jatkoa siihen tarjoaavat Museoviraston tuoreet videot

• Kierros Helsingin hylkypuistossa
• Sukellus Garpenin hylylle
• Sukellus Hauensuolen vedenalaiseen puistoon

4) Tyrvenius-tekstiini (osa 1 ja osa 2) sain blogin FB-sivulla Erkki Snellmanilta kommentin

Jutussa mainitaan, paljonko raamattu maksoi 1640-luvulla. Joskus toivoo, että summan suuruutta kuvattaisiin jollakin tavalla. Tosin emmehän me välttämättä tietäisi, olisiko tuo vertauskohde omana aikanaan kallis vai halpa. Ehkä on tyytyminen siihen, että euroja käyttävä nykyeläkeläinen ei koskaan pääse sinuiksi taalerien ja äyrien kanssa.

Vastasin

Juuri tuollaisia täydennyksiä keskenjäänyt teksti olisi kaivannut. Rahan arvon ymmärtämiseen paras lähdekirja on Lars O. Lagerqvist: Vad kostade det? Priser och löner från medeltid till våra dagar. Mutta raha- ja tuotantotalous erosivat esimodernilla ajalla nykyisestä niin, että vertailu on haastavaa.
Lagerqvistin kirjan mukaan vuonna 1640 kaivostyöläisen päiväpalkka oli kuparitaareri ja tynnyri olutta maksoi 4 kuparitaaleria, mutta jälkimmäisen hintatieto 5 vuotta myöhemmin onkin 9 kuparitaaleria ja kaivostyöläisen päiväpalkka vuonna 1650 3 kuparimarkkaa eli 0,75 kuparitaaleria.

5) Lokakuussa avautuneesta ja katsastamastani Fame-museosta en ole nähnyt montaa mainintaa, joten muistiin osin omistani eroavat Twitterissä huomaamani mielipiteet.

Kirsin kirjanurkka: Itse vierailimme Famessa @museokortti'n voimin, mutta vähän kauhistelimme 25 euron pääsymaksua. Itse kohdetta luonnehtisin lähinnä 'Kotimaisen musiikin nostalgiakeskukseksi' ennen kuin museoksi. Oli sopivan väljää, eikä laitteille ollut kuin nimeksi jonoa.
Amman lukuhetki: Kävin Famessa tyttären ja kummitytön kanssa viime viikonloppuna ja tykättiin kovasti. Oli juuri sopivaa ohjelmaa tällä kokoonpanolla ja porukkaa sopivasti, mutta pieni koko hieman yllätti. Minullakin museokortti, joten ei ongelmaa, mutta 25e pääsymaksulla odottaisin enemmän.
Päivi Savinainen: Fame oli hauska kokemus. Kävin siellä tyttäreni kanssa. Molemmat löysimme sieltä uusia oivalluksia ja tuttuja juttuja.