keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Kaalimaista

Kaalimaat ovat äskettäin tulleet kahdesti verkossa vastaan. Kirsi Laine kertoi blogitekstissä c-vitamiinin lähteistä m.m. isojakokarttojen perusteella, että "tonttien läheisyydessä sijaitsi hyvin pieniä viljelyaitauksia: humalatarhoja ja pihapeltoja. [...] Pihapeltojen viljelykasveista kertoo paljon se, että niitä kutsuttiin Lounais-Suomessa poikkeuksetta kaalimaiksi. Kaalin lisäksi niissä viljeltiin naurista ja lanttua."

Vuonna 1786 reitin Göteborg-Tornio-Göteborg matkannut Matthew Consett puolestaan havainnoi kirjaansa A Tour through Sweden, Swedish-Lapland, Finland and Denmark, että intoa puutarhanhoitoon ei ollut Ruotsissa näkynyt naurista, tupakkaa ja pellavaa kummemmin.
As for the esculent productions of Gardens, these they have neither taste nor industry for, nor even curiosity to promote ; except indeed a kind of turnip, which is useful in their soups, tobacco, and flax, which I have observed in small quantities near huts and cottages. This, I think, is the utmost extent of their improvements in Agriculture
Vime aikoina olen myös leikk... käyttänyt lähteenä Kotuksen Vanhan kirjasuomen sanakirjaa, josta vielä puuttuu aakkosten loppupäätä, mutta kaali, lanttu ja nauris ovat mukana. Sanan kaali kohdalta käy selväksi ennestään tuttu juttu, että se keräkaalin ohella voi tarkoittaa mitä tahansa vihannesta tai kasvisruokaa: "Potatein lehdet taitaan myös syxyllä – – syltättä, ja sitten talwella owat ne hywät kaalixi ihmisille". (Kaali ei ollut ainoa kasvisten yleissana, sillä sen ohella keittoon sopivat keittokasvot.)

Niinpä ei ole yllättävää, että naurista on kutsuttu juurikaaliksi. Sanan nauris tunsi kyllä jo Agricola. Nauriit saattoivat kaalimaan ohella kasvaa naurishalmeessa, nauriskarkeassa, naurisperkiössä, nauristarhassa ja naurismaassa. Näistä viimeinen oli oikea vastaus Gananderin tallentamaan arvoitukseen "Niemi niemi saari saari, saaresa on sata pesää, muna kusain pesäsä?"

Nauriin sukuisten kasvien siemenistä saatava naurisöljy ei ole tullut usein esille. Kuinka laajalti moista puristettiin? Miksi huolimaton/nuhruinen mies oli naurisäijä? Ja miksi lantusta on vähemmän johdoksia? Onko ne kirjoitettu pl-alkuisesti?

Verbi kaalia, jota en ole eläissäni kuullut, liittyi ruuanlaittoon ja/tai syömiseen tarkoittaen lusikan pyörittämistä ruuassa. Annosteluun tietenkin käytettiin kaalikauhaa, josta Henrik Lilius häiden kunniaksi (?) runoili vuonna 1728 "Parempi pariton olla – – Yxin palansa pidellä, Yxin cuppinsa cumoja, Caapiskella caalicauhan".

Ruoka taisi olla useimmiten keittoa, mutta yllättäen ainoa VKS:n keittoon päättyvä yhdyssana on maitokeitto. Vaikka keitto on niin lähellä ruokaa yleensä, että asetustekstissä sanotaan "ej pidä yhdengän andaman Lastens – – mennä nouickimaan palkuja, eli Naurita keitoxi ottamaan". Ruokaan päättyy useampi yhdyssana kuten keittoruoka ja papuruoka. Jälkimmäisen esimerkkiesiintymä on laitosruokailusta eikä papukeitostakaan ole puhuttu? Puurojen joukossa on kai muhennoksiksi nykyään laskettavat juuriskapuuro ja naurispuuro, joihin molempiin tuli mukaan jauhoja. Ja mitenkö tehtiin munapuuro?
Muna-pöpöräxi, kuuten munaan sekoitetaan yxi korteli Päärona koosta, ja saman werta rieska maito eli kuorta, joka suolataan, ja hiljaksen lijkuttamisen alla keitetään, nijnkuin muutakin muna-puuro, wähän woin kansa, kohtalaisex kowax. (Axel Laurell: Lyhykäinen Kirjoitus, Potatesten Eli Maan-Päronain Wiljelemisestä, säilyttämisestä ja hyödytyxestä Huonen hallituxesa (1773).)
Ruokaa laittaessa kasvisten hienontamiseen käytettiin kaalinkirvestä. Sanakirjan esimerkki on Laurellin reseptistä Mandel kaakku Potatexista, mutta eiköhän kirves otettu useammin käteen hapankaalia eli happamakaalia valmistaessa, vaikka en sitä oikein osaa suomalaiseen ruokakulttuuriin yhdistää.

Kun kaali saattoi olla mikä tahansa vihannes, kaalimaahan voitiin istuttaa muutakin. Tai ainakin Suomenkieliset tietosanomat neuvoivat vuonna 1776, että "Ynnä Kaalin-siemenein kanssa – – istutetan Penatia ympäri koko Kaali-maan". Penaatista eli pinaatista sanakirja ei kerro vielä enempää, sillä viimeinen sana on (teemaan sopivasti) jo edellä mainittu papuruoka. Paputarhojen olemassa olosta ei näin ollen myöskään ole tietoa, mutta papumaasta on löytynyt esimerkki myös tietosanomista, joissa raportoitiin nykyisin turkulaisena museoalueena toimivasta Kuralasta, että "Kylän Taloin Wanhemmat – – kieltänet – – kaiken muun kylän wäen ja lapset menemästä Papumaahan palwoja ottamaan, paitzi Isäntiä ja Emäntiä".

Kaalitarhan synonyymeja olivat niin yrttitarha kuin puutarhakin: "mene mies Toisen yrti Tarhan eli kaali tarhan, warasta laukoi, yrteiä eli kaalia" & "Warasta mies puu tarhois eli Cali tarhois". Kun asetustekstissä haluttiin korostaa yhteyttä keittiöön otettiin käyttöön yhdyssanat keittoyrttitarha ja kotayrttitarha. Ainakin perhe saattoi olla kuvainnollisesti "Istutus-tarha ja Planttu-maa", joten eiköhän sanoja käytetty myös käytännöllisessä merkityksessä. Kryytimaissa saattoi kasvaa niin herneitä kuin perunoitakin ja ehkä kryytitarhassakin. (Lähes kaikissa tarhoissa tehdään työtä, mutta lystitarha on paratiisi.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti