Täydennysosia historian oppikirjoista

Aarno Karimon Suomen historiallista kuvastoa.
Turun museokeskus. CC BY-ND 4.0

Elokuussa poimin mielestäni erikoisia ilmaisuja lukion oppikirjan esihistoriaosiosta. Kyseessä ei ollut yksittäistapaus, vaan arkeologituttavani kertoi löytäneensä toisesta tuoreesta oppikirjasta esihistorian kohdalta Wikipediasta kopsattua tietoa, joka sattui eroamaan merkittävästi uusimmista tutkimustuloksista. 

Esihistorian esityksissä ei mätä ainoastaan faktat vaan Ilari Aalto totesi, että 

Sukupuolittunut katse historiaan ei koske vain yhtä koulukirjaa, vaan kyseessä on syvällä kytevä vääristymä. Tutkin viime vuonna Suomen esihistorian esittämistä oppikirjoissa 1990-luvulta 2010-luvulle, ja naisnäkökulman loistaminen poissaolollaan oli hälyttävimpiä havaintojani. Tutkimissani kahdeksassa oppikirjassa Suomen esihistoriaa käsittelevissä luvuissa sukupuoleltaan mainituista henkilöistä 75% oli miehiä ja vain 25% naisia. Yhdessä kirjassa naisia ei mainittu kertaakaan.

A. Edelfeltin mukaan sommitellut ja piirtänyt Albert Gebhard
Turun museokeskus. CC BY-ND 4.0

Ja Voiman otsikoinnin mukaan "oppikirjat kaipaavat moninaisempaa maailmankuvaa". Juttu käsitteli Eeva Rinteen tuoretta väitöskirjaa (Moni)kulttuurinen maailmankuva ja kuulumisen politiikka suomalaisissa peruskoulun oppikirjoissa ja nuorten kokemuksissa. "Rinne ei koe ilmiön taustalla olevan mitään varsinaista tietoista agendaa muiden kulttuurien epätasa-arvoisesta kohtelusta. Ongelmat johtuvat pikemminkin ajattelemattomuudesta ja vallitsevasta valtadiskurssista. Ei kyseenalaisteta oppia, johon on sosiaalistuttu."

Tämä sopii hyvin siihen, että Ilpo Tuikkala päätyy gradussaan Alakoulun historian oppikirjojen kuvat ihmiskuvan ja ihmiskunnan edistyskertomuksen rakentajina yhtymään aiemman tutkijan tulokseen, että "kirjojen välittämä ihmiskuva luo käsitystä ihmisestä, jonka alkukoti oli paratiisin omaisessa Afrikassa, josta hänet myöhemmin karkotettiin järjestäytyneeseen Eurooppaan. Ihmisen ideaalityypiksi nousee eurooppalainen valkoinen ihminen, joka asuu talossa kaukana luonnosta."

Aarno Karimon Suomen historiallista kuvastoa.
Turun museokeskus. CC BY-ND 4.0

Sampsa Korpelan artikkelin Mitä lukion historian oppikirjat kertovat kristinuskosta? ingressistä selviää, että "yllättäen niistä monissa tosiaan toistetaan myyttejä kristinuskon ja historian suhteesta" ja lopuksi kysytään "Oletko itse löytänyt oppikirjoista virheellistä tietoa merkittävistä aiheista?" Ilmeisesti aika moni voisi vastata "juu". Löysinhän mömmöä koulussa käyttämästäni kirjasta (osa 1 ja osa 2) ja olen ihmetellyt tuoreempia oppimateriaaleja.

Oppikirja-aiheen jatkeeksi pari melko tuoretta gradua

• Emmi Järvi: Taidehistoriasta sarjakuvaan – Kuvitus ja sen merkitys 5. luokan historian oppikirjoissa
• Jarmo Lyhty: Kun historian sisältöjen osaaminen ei riitä : alakoulun historian oppikirjasarjat historian osaamisen arvioinnissa
• Silja Heikkinen: Dinosauruksista nykyhetkeen : historian opetus luokanopettajien kuvailemana

Vanhempia opinnäytteitä teemoihin liittyen linkitetty aikanaan teksteihin Monikulttuurinen maamme ja suomalaisuus, Opitaanko historia parhaiten kirjoista?, Historian opetuksesta ja Tutkittua tietoa historiankirjojen suomettuneisuudesta.