perjantai 3. maaliskuuta 2017

Lahjoituksia Turun historialliseen museoon, osa III

Kuten jo edellisessä osassa totesin, suurin osa Turun historialliseen museoon lahjoitetuista tavaroista on tylsiä. Kolikoita, tavallisia kirjoja tai muuten vaan mielenkiinnottomia. Mutta kun listoja haravoin esiin, niin esitän (suhteellisesti) parhaat palat, aikajärjestyksessä.

Åbo Tidning 3.1.1883. Listattiin joulukuussa 1882 saadut lahjoitukset eli olisi pitänyt hakea edelliseltäkin vuodelta. Kultaseppä W. Pettersson oli antanut Th. Liliuksen kisällikirjan vuodelta 1828. (Tulee mieleen Rauman museon arkistonäyttely.) Paraisilta Gunnarsnäsin rusthollari Segerströmiltä saatiin kuninkaallisen saaristolaivaston rumpu.

Turun museokeskus
Åbo Tidning 25.9.1883. Paroni Carl Knutsson Bonde Tukholmasta oli lahjoittanut kuningas Kaarle Knuutinpoika Bonden öljyvärimuotokuvan. Lienee kokoelmatietokannan "ajoittamaton taideteos", jonka tiedetään olevan "Neiti Nordensvain maalaama kopio. Alkuperäinen Fintunan kartanossa Ruotsissa." Eikö tekijän tunteminen ja lahjoitusajankohta auta rajaamaan ajoitusta edes jollekin vuosisadalle? Tosin Google ei tunne nimeä Nordensvain, onkohan siihen eksynyt ylimääräinen i? (Bonden lahjoitus mainitaan myös toukokuusta alkaen kertyneissä lahjoituksissa Åbo Tidningissä 26.9.1883. Keväältä on siis yksi listaus jäänyt löytymättä ja puutteita on jatkossakin.)

Åbo Tidning 30.10.1883. Maalarimestari K. K. Hellsteniltä saatiin merkittävä lahjoitus turkulaisten kiltojen esineitä ja asiakirjoja. Esineitä olen todennäköisesti Finnan kuvissa nähnyt, mutta minne ovat päätyneet asiakirjat?

Åbo Tidning 31.12.1883. Vapaaherra Carl Johan Carpelan Maskun Ohensaaresta lahjoitti kaksi vanhempaa pistoolia, joiden uskottiin kuuluneen Turun läänin rykmentin everstille Herman Flemingille, joka olisi kantanut niitä haavoittuessaan kuolettavasti Pyhäjoella 16.4.1808. Pistoolien kuvaa ei ole vielä tuotu Finnaan tai sitten siitä puuttuu sana Fleming. Pistooleita enemmän minua kiinnostaa myös Carpelanin lahjoittama "häfte, innehållande diverse sammanhäftade brochyrer och pasquiller från frihetstiden."

Åbo Tidning 25.1.1884. A. R. Hjelt Halikosta lahjoitti museolle "gyllenläderstapeter", mikä on suomeksi juuri sitä miltä suoraan osina käännettynä kuullostaa. Tapetteja nahasta, joka on kullattu tai muutenkin koristeltu. Ruotsinkielisessä Wikipediassa on hyvä artikkeli ja esimerkkikuva Skoklosterin linnasta (Jens Mohr. LSH 90069 (sm_dig3649)).

Åbo Tidning 27.8.1884. Kauppakapteeni Emil Holmberg lahjoitti hilparin, joka oli löytynyt rakennusta purettaessa Tuorlan tilalta Piikkiöstä kattoon iskettynä. Aseessa oli merkittynä vuosiluku 1603. Tämän perusteella voisi olla tämä 1800-luvulla (!) valmistetuksi merkitty tai inventaarioluvultaan isompi saman näköinen, joka on myös 1800-luvulla valmistettu. Kummassakaan ei kylläkään ole mainintaa Piikkiöstä.

En voi epäillä museoammattilaisten kokoelmatyön laatua, joten jään käsitykseen, että 1800-luvulla harrastettiin historianelävöitystä itsetehdyillä hilpareilla, joihin merkittiin aiempi vuosiluku huvin vuoksi. (Tietenkin muistan, ettei vuosiluku esineessä todista mitään.)

1 kommentti:

  1. Nuo hilparit olisivat mielenkiintoinen mysteeri tutkittavaksi. Niitä on kaikkiaan neljä, joista yksi aito (?) kiskoineen päivineen, loput valurautaisia kopioita, kaikki eri paikoista saatuja.

    Ja kolikotko muka tylsiä?! :-)

    VastaaPoista