lauantai 11. helmikuuta 2017

Täydennysosia

1) Lenin-museon raportoinnista jäi pois vitriini, joka sinetöi museon erinomaisuuden silmissäni. Siinä on esillä kahden Hohenthalin valokuvat. Alhaalla triptyykissä Lennart ja suuren adressin joukkokuvassa (oletettavasti) mummoni isoisä.

2) Hätkähdin viime vuoden lopulla oppivelvollisuuden yhdenmukaistavuutta. Koulun välittämän tiedon ideologisuus oli uutta myös Sanna Ukkolalle, jonka kolumnia kommentoivat blogeissaan ainakin Leo Stranius, Saku Timonen,
Hän ei taida tulla ajatelleeksi, että hänen oma maailmakuvansa on suurelta osin peräisin koulusta.
Minä menin kansakouluun vuonna 1964. Ensimmäinen oppimani asia oli, että välitunnilta sisään mentäessä tehdään jono, jonka on oltava armeijamaisen suora. Suorimman jonon muodostanut luokka pääsi ensimmäisenä sisään.
Sittemmin opin, että ruuan kanssa ei ronklata, vaan lautanen syödään tyhjäksi sen sisällöstä rippumatta. Opin myös, että kiittäessään tytöt niiaavat ja pojat pokkaavat. Ja sitä kiittämisen aihetta riitti. Opettajaa piti kiittää ruuasta ja Jumalaa ihan kaikesta muusta. Välitunnilla oli erikseen tyttöjen ja poikien leikit, ja väärään sakkiin eksynyttä ivattiin avoimesti. [...]
Ei koulussa sinänsä mitään vikaa ollut eikä se traumoja jättänyt. Se vain noudatti oman aikansa yhteiskunnan ideologiaa ja muovasi siihen sopivia kansalaisia.
Sami Sundell ja Jari Kinnunen
Se, että puolet suomalaisista tekevät asiat tietyllä tavalla, ei poista ideologiaa ”normaalin” toiminnan taustalta. Ideologiat eivät ole vain vähemmistöiksi jääneiden tai sieltä ponnistavien ajattelumalleja.
Aihetta "sivuaa" myös Jyrki Kaarttisen väitöskirja Kansallissosialistinen kasvatus - politiikkaa vai pedagogiikkaa?, jota hän puolustaa Tampereen yliopistossa maaliskuussa.

3) Hammaslääkärilehdessä julkaistiin Heikki Vuorelan artikkeli Parturit ja välskärit ammattikunnan juurina. Suomi 100 vuotta - osa 1: Hammaslääkäriprofession synty. Vuorela mainitsee, että "Ulkomaalaisia paikkakunnalta toiselle kiertäviä hammaslääkäreitä, hammasoperatööreja, dentistejä ja puoskareita tuli Suomeenkin." Näistä kirjoitin blogissani lokakuussa 2014.

4) Kirjoittaessani Severin Falkmanista kesäkuussa 2016 Helsingin kaupunginmuseon sivuilta löytyi ristiriitaista tietoa ateljeensa ajoituksesta. Museon lehdessä 1/2017 (pdf, innovatiivinen nimi, eikö?) Jere Jäppinen valitsi näistä vuoden 1872. (Edelleenkään Severin Falkman ei ole ilmestynyt Edelfeltin verkossa julkaistuihin kirjeisiin.)

5) Gallen-Kallelan museon näyttelystä  jäi mainitsematta osuus, jossa käytiin läpi Gallen-Kallelan osoitteita 1900-luvun alussa. Mukana oli aikanaan selvittelemäni Pirtti, josta Fyren-lehtiä selaillessa löytyi tämä kansikuva numerosta 37/1904
6) Automaattiravintolan selvittelyn (osa 1 ja osa 2) olisin voinut jättää väliin, jos jo tuolloin olisi ollut vuoden 1911 lehdet digitoituina käytettävissä kotikoneella. Tuulispäässä 14-15/1911 aloitetussa tietosanakirjassa kun selitetään, että

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti