M. m. tietoja Tukholmassa käynneistä

Montako kertaa olen lukenut tai kuullut kauhukuvasta, että digitoinnin myötä tutkimus kohdistuu vain digitoituihin lähteisiin? Ja muu unohtuu? Aika monta kertaa ja aina nyökytellyt tätimäisen tietäväisesti. Sillä enhän minä moista tekisi... Olinhan nyt 1802-projektissakin vaivautunut Kansalliskirjaston lukemaan paperilta Inrikes Tidningaria, jota ei oltu digitoitu vuodelta 1802.

Mutta. Olinko selvittänyt mitä muita lehtiä Ruotsissa tähän aikaan ilmestyi? Ehen. Aivan yllätyksenä tuli sitten kirjallisuuden lähdeviitteessä vastaan Dagligt allehanda, jossa Wikipedian mukaan oli sekä ulkomaan että kotimaan uutisia. Eli oitis tilaukseen Kansalliskirjastossa, jossa sitten selailin numerot kesältä 1802 ja totesin sisällön ilmoituspainotteiseksi ja uutisköyhäksi.

Päivän (!) tämän jälkeen huomasin sosiaalisessa mediassa uutisen Kungliga Biblitoteketin uudemman sanomalehtipalvelun (sen, jonka käyttöliittymää inhoan) laajentumisesta. Silmäilin tiedotteen läpi ja eikös siellä mainittu samainen Dagligt allehanda.

Koska ymmäsin ensin, että lehdet eivät olleet koneluettavia, avasin huvikseni jo paperisena näkemäni 10.6.1802 julkaistun numeron. Toisella lukemisella huomasin ilmoituksen herra Jean Lustren ratsastusnäytöksestä. Sama seurue oli kuukautta myöhemmin Turussa (Åbo Tidning 7.7.1802).

Henkilöhistoriallisesti lehdessä on mielenkiintoista Tukholmaan saapuneiden matkustajien luettelo, jossa luonnollisesti muutamia Suomesta tulleita:

• Handlanderne Johan Töllberg, Clas R Holltius och Joh. Malm från Wasa, samt Joh. Westerlund med hustru från Christina Stad, bo uti Huset N:o 31 vid Stadsgården.
• Handelsman Christian Anders Jansen från Hellsingfors  [...] bo på Källaren Freden (ilmeisesti sama kuin nykyinen ravintola Den gyllene freden)
• Capitaine Silfwerswan från Finland, bor i Huset N:o 144 vid Österlånggatan
• Philosophie Candidaten Borberg, Studenterne Forsten och Ahnger från Åbo, bo uti Huset N:o 45 vid Järntorget.
• Handels-Bokhållaren Jean Broms jemte Studenterne Johan Gustaf Asklöf, Gustaf Löfwengren och Anders Wilhelm Fredenschöld från Åbo, bo uti Huset N:o 45 vid Jerntorget. (Fredenschöld ei ollut kesällä 1802 Turun katedraalikoulun oppilas eikä Turun akatemian ylioppilas eikä edes Haapaniemen sotilaskoulun kadetti)

Tämä innosti kokeilemaan kuitenkin koneluetun tekstin hakua ja kyllähän Dagligt Allehandasta sai osumia. Kokeilin nimeä Gottleben ja löysin kaksi saapumismerkintää:

• 16.7.1777 Handelsmannen Joh. Gottleben med des dotter från Biörneborg, bor hos Grosshandlaren Gottleben vid Lilla Nygatan (sukulaisen osoite selvisi!)
• 15.6.1785 Fru Gottleben från Björneborg, bor i huset N:o 25 vid Drottningegatan

Ja 18.7.1796 ilmoituksen palveluksesta karanneesta piiasta Anna Stina Gottleben!

Kokeilin vielä hakusanan Kumo ja lukuisten lohimainosten lomassa oli 4.6.1779 julkaistuissa sekalaisissa ilmoituksissa osuma liittyen vanhaan Belin-koosteeseeni:

Jungfru Christina Belin, som är född i Kumo eller Björneborgs Län, är god och qifwer sit wistande tillkänna för hennes Swåger i Stockholm som åstundar få tala med henne, hwilken träffas wid Köpmangadan i huset N:o 178, 3 trappor up 

Perhesuhteet eivät kuullosta aivan normaaleilta. Miksei lanko kertonut ilmoituksessa omaa nimeään?! Ilmeisesti haettu Christina on Thure Belinin tytär, jonka olen itse viimeksi nähnyt Kokemäen pappilassa 1761. Mutta tuntemani sisarensa ovat naimisissa Suomen puolella...