tiistai 19. huhtikuuta 2016

Tuontitavaran määristä 1800-luvulla

Eilistä huuliharpputekstiä tarkistaessani tuli mieleen tammikuun krinoliiniesitykseen (viime tingassa) löytyneet tuontitilastot (*). Näkyisikö näissä huuliharppujen tulo? Ei, mutta muuta tuttua tavaraa kylläkin.

Äskettäin esillä olleet saagoryynit on eritelty vain varhaisimmassa tilastossa. Myöhemmin ehkä osana perl/helmiryynejä? Vuotuinen tuonti oli noin 2000 kiloa eli ihan joka mökissä näistä ei kokattu.


Viime viikolla kaverini hehkutti sanomalehtien katoamisilmoitusten hauskuutta. Tuli mieleen vanha sateenvarjotekstini, joten tilastoissa kiinnitin huomioni tähänkin kategoriaan. Se ilmoitettiin varhaisimmassa tilastojulkaisussa kappaleittain, mutta lukuisin alaviittein, jotka kertoivat alakategorioiden menneen toisinaan keskenään sekaisin. Yhtä kaikki, sateenvarjoa ei näiden lukujen perusteella ei tainnut olla edes jokaisella kaupunkilaisella ennen 1850-luvun loppua. Ja vuonna 1861 oli sateenvarjobuumi?

Useimmat kappaletavarat ilmoitettiin myöhemmissä tilastoissa käytännöllisemmin joko painolla tai raha-arvolla mitattuna. Erikoisen poikkeuksen tekevät sitrushedelmät, joiden laskemista jatkettiin melko pitkään. Määrät ovat tavallaan yllättävän suuria, mutta jaettuna väestömäärällä ei käteen jää montaa siivua sitrusta.


Toinen pitkään kappaleittain tai tarkemmin sanottuna pullottain pitkään tilastoitu tuontituote oli "Viinejä, sampanjaa ja muita vaahtoavaisia". Sampanjahan pääsi yllättämään Kuopion talvimarkkinakuvauksessa, joten paljonko sitä tänne tuotiin?

Laillista tietä ei kovin suuria, mutta erittäin vaihtelevia, määriä. Tätä pitäisi päästä vertailemaan talouden tilaan kokonaisuutena tai Euroopan viinisatojen tietoihin. Tosin silmämääräisestikin huomaa pienimpien määrien olevan 1860-luvun nälkävuosien kohdalla.

Juomissa jatkaen, tuontiteessä oli jännittävä aloitus tilastoinnissa. Graafissa pienet luvut eivät edes erotu. Alkoiko teen juonti Suomessa tosiaan ja tosissaan vasta 1860?

Kahvin kohdalla ei ole vastaavaa. Nälkävuosien aallonpohjakin erottuu vain kun sitä tietää etsiä. Vuonna 1880 tuonti oli jo 2,13 kiloa per kansalainen, mukaanluettuna imeväiset.

(*) Tässä blogitekstissä käytetyt tilastojulkaisut

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti