Elokuun ensimmäisen jakson loppupuolella Brita Planck kertoi väitöstutkimuksensa tuloksia 1700-luvun rakkaudesta aatelissäädyssä. (Kärlekens språk : adel, kärlek och äktenskap 1750-1900)
Ruotsissa aloitettiin teitittely 1860-luvulla yrityksenä päästä eroon tittelipuhuttelusta. Jos ymmärsin oikein niin lopputuloksena oli, että teitittely oli ylemmän puhetta alemmalle eikä sitä tästä syystä aina koeta kohteliaaksi. Samassa jaksossa kerrotaan myös C14-ajoituksen haasteista.
Tarinointi keskiajan masuuneista olisi varmaan tullut ymmärrettyä paremmin kuvien kanssa. Haasteet kokeellisessa arkeologiassa kävivät selviksi.
Rakkausjakson loppupuolella puhuttiin tietokannasta Gender and work, johon on järjestelmällisesti kerätty mainintoja työnteosta Ruotsissa vuosilta 1550-1800. Ohjelmassa haastateltu tutkija mainitsi alustavana tuloksena, että naisten ja miesten töillä on pienemmät erot kuin naimattomien ja avioliitossa elävien töillä.
Englannissa tekeillä vastaava?
We have just passed 500 activities in the database. A nice little milestone. Any guesses on what #500 was?
— Women's Work Project (@womensworkexe) December 3, 2015
It was 'fetch wood': this was quite a common alibi actually - 'I was just out fetching a stick of wood when I accidentally stole a sheep..'
— Women's Work Project (@womensworkexe) December 3, 2015
Romanileirin arkeologinen kaivaus toi mieleen syksyltä helsinkiläisen leirintäalueen kaivauksen. Historialliseen arkeologiaan valitaan tarkoituksella haastavimmat kohteet?Natsien kirjavarkauksista haastateltu tutkija jätti sekavat ajatukset. Jos natsien tarkoitus oli tuhota juutalaisten (yms?) kulttuuri hävittämällä kirjat, eikö ole hyvä asia, että ne ovat päätyneet kirjastoihin? Onko olennaisempaa palauttaa ne omistajien jälkeläisille, joille ne saattavat kielitaidottomuuden tai ymmärtämättömyyden vuoksi olla vain esineitä?
Vironruotsalaisten tulosta kerrottiin Lindströmin haastattelun jälkeen toinenkin mielipide. Jota en ollut enää avoin omaksumaan, sillä Lindström ehti ensimmäiseksi. Ja koska asutusjatkumolla ei ole kansallisuutta, IMHO.
Jakso Ruotsin Pommerista olisi voinut olla omalle tutkimukselleni merkityksellinen, mutta ei. Koska sen menetys sinetöitiin Wienin kongressissa 1814 saan aasinsillan suositella BBC:n radiodokumenttia In Their Own Write: Notes from the Congress of Vienna.
Marraskuisen jakson loppupuolella haastateltiin Hugo Nordlandia, jonka väitöstutkimus oli tullut tulokseen, että upseerit 1700-luvun lopussa näyttivät tunteitaan paljon vapaammin kuin mihin on myöhemmin totuttu. (Känslor i krig. Sensibilitet och emotionella strategier bland svenska officerare 1788–1814)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti