Tiedeuutisia Suomesta 1837-1847

Jatkona viime viikon koosteelle sanalla Helsingfors löytyneitä tiedeuutisia englantilaisista sanomalehdistä.

Leicestershire Mercury lainaa 29.7.1837 Allgemeine Zeitungia ja kertoo Helsingin yliopiston astronomian professorin M. Argelander esittäneen kymmenen vuoden työnsä Pietarin akatemialle. Kun en astronomiaa suuremmin ymmärrä ei tutkimuksen tulos lyhyestä tekstistä oikein erotu. Liittyy jotenkin auringon ja aurinkokunnan liikkeeseen avaruudessa.  Wikipediasta luntaten Argelander määritti "ensimmäisenä Auringon apeksiliikkeen suunnan luotettavasti" ja muutti tämän jälkeen Saksaan. Lisätietoa aiheesta julkaisussa Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa - Observatorio 150 vuotta

Turve yhdistää Suomea ja Brittein saaria, joten ymmärettävästi tähän liittyvä kehitys uutisoitiin useassa sanomalehdessä. Leikkeeni Leeds Times 22.9.1838.

Herra Orguesson, joka omisti suuria maa-alueita Helsingin ympäristössä oli keksinyt laitteen, jolla turve puristettiin hiilen veroiseksi. Keksinnöllä olisi ollut huomattavat markkinat ja merkitys, mutta en ole moisesta kuullutkaan, joten lienee puppua. Onko sitä myös nimi Orguesson? En edes keksi mitkä kirjaimet vaihtamalla siitä saisi ruotsalaisemman nimen.

Windsor and Eton Express väittää 22.2.1845, että Helsingin yliopiston observatorio on tuhoutunut tulipalossa. Edellä linkitetty julkaisu observatorion historiasta ei minusta mainitse moisesta mitään. Luinko huolimattomasti?

Hereford Journal raportoi 16.6.1847 Helsingin tiedeakatemian kokouksesta 21.5. Siellä oli M. Nordenskiöld (eli Nils Gustaf? ) esitellyt venäläiseltä kullanhuuhdontapaikalta löytämänsä kiven, joka muistutti timanttia. Nordenskiöld oli antanut kivelle nimen, joka englanniksi diamondtoid. 

Englanninkielinen Wikipedia tuntee uralilaisen korukiven demantoid, mutta väittää sen löytyneen vasta 1868. Diamondoid puolestaan on molekyylirakenne. Kotimaiset sanomalehdet eivät tartu hakuihini. Sattuisiko joku lukijani olemaan kivien tuntija?