tiistai 29. syyskuuta 2015

Tietokannallisia ajatuksia

Olin aiemmin tänä iltana kirjahistoriallisen seuran Digishowssa. Ohjelman aloitti Minna Ahokas otsikolla Digitaaliset aineistot ja aineistonhallinta kirjahistorian tutkimuksessa. Hän käytti esimerkkinä eurooppalaista tietokantahanketta valistusajan kirjallisuuden leviämisestä. Kun selvisi, että Sveitsistä oli toimitettu kirjoja Tukholmaankin, niin minäkin kiinnostuin. Mutta Ahokas muistutti aiheellisesti, että tietokannan oikea tulkinta vaatii ymmärrystä sen lähdeaineistoista.

Varsinainen "show" oli kolmessa pisteessä esitellyt tietokannat, joita Tuija Laine ensin taustoitti. Henrik-tietokanta (jolla olen viimeksi leikkinyt ) on saanut sisäänsä kaupungit - paitsi Pohjanmaalta. Ennen vuotta 1850 painettuja kirjoja on kartoitettu lomakkeilla kolmisenkymmentä vuotta sitten ja jossain välissä syötetty tietokantaan, jolle on avautumassa käyttöliittymä. Alkutekijöissään oli hanke tietokannasta, johon tutkijat voisivat syöttää erilaisissa (teksti?)lähteissä kuvattuja lukukokemuksia. (Kuva lukukokemuksesta kirjasta
Dotty Dimple at School)
Kaikelle yhdistävä tekijä kirjat, mutta mikään ei tällä hetkellä mahdollista helppoa hyppäämistä Henrik-tietokannasta toisen tietokannan tallella oleviin kirjoihin ja/tai Fennicaan.

Katsastettuani esittelypisteet keskustelin Jessica Parland-von Essenin kanssa. Aihe karkasi kirjahistoriasta hänen kokemuksiinsa pohjoismaisessa tapaamisessa ja tästä takaisin linkityksiin palvelujen välillä. Jessica ymmärsi kaivata linkkiä henkilöille Edelfeltin kirjejulkaisuissa ja Topelius-julkaisussa. Molemmat SLS:n tuotantoa eli esteet minimaaliset. Editan julkaisemien Snellmanin teosten kanssa olisi sitten jo vähän enemmän haastetta. Mutta jos haluttaisiin palvella (henkilö)historiallista tutkimusta, niin eikö olisi kiva saada jossain (ja mielellään jokaisessa palvelussa) esiin muutkin yhteydet? Vai onko se joltain pois?

Rehellisesti sanottuna esimerkin löytäminen vaati hieman askartelua, mutta täällä blogissa aiemminkin mainittu taiteilija Robert Vilhelm Ekman esiintyy kaikissa kolmessa verkkojulkaisussa: Snellman, Topelius ja Edelfelt. Lisäksi hänet voisi poimia monesta historiallisen sanomalehtikirjaston sanomalehtileikkeestä...

Ai niin, Edelfeltin kirjeitä on nyt palvelussa aiempaa enemmän, kuten Arkistot nousuun -semmassa luvattiinkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti