tiistai 14. heinäkuuta 2015

Tiistai Mariestadissa

Etten suosisi vain kalleilla tonteilla asuneita Hohenthal-esisetiä lähdin Göteborgista tiistaiaamuna katsastamaan Augustinin veljen Karlin elin- ja kuolinpaikkaa Mariestadia.

(Matkalla juna pysähtyi Alingsåsissa, jossa asui 1700-luvulla Flachsenius-jälkeläisiä. Esiserkkujen vuoksi en tehnyt kierrosta ja kirjaani Flachsenius, muistiinpanoja kerätyt tiedotkin olivat jossain määrin unohtuneet.)

Mariestad osoittautui kerrassaan idylliseksi pikkukaupungiksi, jonka oli helppo kuvitella olleen saman oloinen 1700-luvun puolivälissä. Ehkä kuitenkin harmaampi.



Katsastetuani vanhan pappilan takaa pilkottavan kirkon suuntasin paikkakunnan museoon. Se sijaitsi komeassa ympäristössä maaherran residenssin sivurakennuksessa. (Päärakennus 1700-luvun puolivälistä samoin kuin monet sivurakennuksistakin.)
Museon kaupunkihistoriallisen näyttelyn anti oli vähäinen, mutta miettiessäni siirtymistä kirjastoon huomasin näyttelyalueen keskellä kirjahyllyt. Suurta määrää tietoa ne eivät antaneet, mutta kylläkin hätkähdyttävän elämyksen: Uusien kansien välissä oli aito alkuperäinen paikallishistoriallinen väitöskirja 1700-luvun puolivälistä! Valitettavasti latinaksi, mutta käännöskin oli hyllyssä. Syntyi käsitys, ettei kirjastossa todennäköisesti olisi enempää aineistoa.

Museon kesän vaihtuva näyttely esitteli suomalaista muotoilua ja siihen oli infotekstein yhdistetty tietoa kielivähemmistöistä. Oliko sitten ajateltu Mariestadin alueen 8% suomalaisvähemmistöä kun kuvassa oikealla näkyvä puku oli kyltitetty "Folkdräkt från Häme" eikä Tavastland?
Ehdin kaikessa rauhassa popsia pappilan kahvilassa kaksi vohvelia ennen junan (sen ainoan) lähtöä. Göteborgiin palatessani kuittasin junan ikkunasta kaupungin toisen puolustusskanssin Lejonet, joka olikin niin tiukasti raiteiden välissä etten lähemmäksi olisi osannut päästäkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti