Luin Tekniikan Waiheita

Teknologian historian aikakauslehteen Tekniikan Waiheita tutustuminen on jäänyt odottamaan sopivaa hetkeä ja kirjastoa jo vuosia. Olisiko sillä annettavaa vanhemmista ajoista kiinnostuneelle henkilö- ja paikallishistorian harrastajalle? Osittaisen vastauksen sain, kun keräsin parin viikon takaisella Tampereen matkalla Aaltosen taidemuseon eteisen pöydältä tarjolla olleen valikoiman lehden numeroita. 

Selailu alkoi erittäin lupaavasti, sillä numerossa 3/2011 oli Niina Lehmusjärven artikkeli Catharina Elisabeth Kijk – Teijon kartanonrouva ja ruukinomistaja, joka täytti kaikki kriteerit ja oli vielä naishistoriaakin. (Ruukin omistuksista puheen ollen. Suureksi hämmästyksekseni ruotsalainen Erik Lindbergin raportti Förteckning över svenska bruksägare 1695-1844 (2009) kertoo tietoja myös nykyisen Suomen alueen ruukeista.)

Samaisessa numerossa 1900-luvun paikallis- ja henkilöhistoriaa tutkivia kiinnostanee Mikko Kylliäisen artikkeli Polkupyörien rekisteröinti Hämeenlinnan kaupungissa vuosina 1904-1928. (Alla oleva kuva lehdestä Helsingin kaiku : kuvallinen viikkolehti no 49-50/1904)

Numerossa 3/2012 kiinnosti Maria Vainio-Kurtakon artikkeli, jossa hän oli kartanonväen kirjeenvaihdosta vuosina 1884-1891 etsinyt ajatuksia puhelimen tulosta Pernajaan. Ylläri-pylläri: eri ihmiset suhtautuivat uutuuteen eri tavoin. Moninaista on voinut olla myös ajattelu Robert Runebergin lentokokeista 1879 Viipurissa. Näistä kirjoitti Pertti Kolari.

Englanninkielisessä numerossa 3/2012 on Carl-Fredrik Geustin katsaus Gunnar Lihriin, joka oli tuttu nimi vanhasta törmäyksestä. Tiina Männistö-Funkin katsaus käsittelee varhaisten polkupyörien muistoa ja Tapani Maurasen varhaista auton vastustusta Suomessa.

Numeron 4/2013 teemana oli mallinnettu menneisyys. Analyysin metodina olisi minua kiinnostanut, mutta jutut keskittyivät museomaailmaan.

Numero 1/2014 oli ensimmäinen vähäantinen. Teija Förstin väitöskirjastaan kirjoittama tiivistys oli ainoa kiinnostava aihe. (Förstiä kävin kuuntelemassa syksyllä. Kuten tuolloin mainitsinkin äitöskirjansa Vauhtikausi. Autoilun sukupuoli 1920-luvun Suomessa on verkossa luettavissa.)

Numeron 2/2014 teemana oli teollisen kulttuuriperinnön monet muodot eikä sisältö vedonnut. Mutta tämän otoksen perusteella voisi joku päivä kirjaston kellarissa selata koko setin läpi. Tai ehkäpä "jonain päivinä", sillä tänä vuonna ilmestyy jo 32. vuosikerta.