sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Ruotsista nähtyä ja kuultua

Ruotsin televisio näytti joulun aikaan jouluruokaan keskittyvät Historieätarna (joista aiemmin täällä) erikoisjaksot. Toivorikkaasti menin Kanariansaarilta palattuani SVTPlay-sivustolle, mutta jouduin pettymään. Jaksot näkyivät vain Ruotsissa, plääh.

Jonkinlaisen korvikkeen tarjosi dokumenttidraama Vasa 1628, jonka ensimmäinen osa on katsottavissa 3.2.2014 asti ja toinen osa 2.2.2014 asti. Erityisesti pidin ensimmäisen osan visualisoidusta 1620-luvun Tukholmasta, vaikka historian tai tietokoneanimaation puristit siitä varmaan motkottamista löytävätkin. Kakkososa käsitteli enimmäkseen Vasa-laivan nostoa.

Ruotsin radio-ohjelmat syksyltä odottivat vuodenvaihteeseen, ennen kuin ehdin kuuntelemaan. Släktbandin uusi kausi alkoi vasta joulukuussa, joten mukaan ehti hyvin. Teemana on taloudellinen aktiivisuus ja tulossa todennäköisesti jotain hyödyllistä. Konkurssijaksosta opin, että ennen vuotta 1766 ainoa mahdollisuus talousvaikeuksissa oli lähtö maanpakoon.

Konkurssilainsäädäntöön ja -aineistoon voisi joskus perehtyä, sillä sanomalehtihauissa eteen tullut päätös häpeäpaalusta jäi vaivaamaan. Posttidningar 4.6.1787:


(Jarkko Keskisen väitöskirjassa Oma ja yhteinen etu. Kauppiaiden keskinäinen kilpailu ja yhteistyö Porin paikallisyhteisössä 1765–1845 on pari konkurssimainintaa,mutta Longfors ei satu esiintymään tekstissä.)

Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa oli tavallaan esillä Vetenskapsradio historian jaksossa När kantarellen var livsfarlig. Olemmehan molemmissa maissa vierastaneet ruokasieniä toisin kuin esimerkiksi Venäjällä. Tietokirjailija Anders Hirell ehdottaa syyksi, ettei sienien keruu tarjonnut vaivaan nähden merkittävästi ravintoa. Ottaen huomioon nälkäkautemme, ei kuullosta järjelliseltä perusteelta. (Hirellin kirjaa Den svenska matsvampens historia suositeltiin joululahjaksi.)

Vetenskapsradio historian jaksossa När folkhemmet städades fram käsiteltiin 30-luvulla tehtyä radio-ohjelmaa, jossa kauhisteltiin kansan asuinoloja. Olin aikanaan lukenut suomalaisasutukseksi luokitellun kuvauksen ja oli kiva vihdoinkin saada sille oikea konteksti. 

Vetenskapsradio historian jaksossa Löskefolkets historia i rampljuset oli esillä kirja Usla, elända och arma, jonka jo täällä mainitsinkin.

Vetenskapsradio historian jaksossa Jakten på Karl XII:s turkiska palats otsikkonsa mukaisesti käsiteltiin Kaarle XII:n asuinpaikkoja suuren Pohjan sodan aikana. Heräsi hinku tarkistaa mistä lähteestä olen saanut käsityksen, että esi-isäni Caleb Frumerie oli jengissä mukana, ja sitten olisi uusia matkustuskohteita tiedossa. Tai voisi odottaa tutkimushankkeen "När Sverige styrdes från det Osmanska riket" tuloksia? Tosin verkkosivun mukaan projektin nimi on "När Sverige styrdes från Moldavien"?

Ohjelman Hovintrigernas hertiginna pääaiheen jälkeen käsiteltiin Lützenin taistelua. Monikohan suomalainen osaisi kertoa sen päivämäärän? En minä ainakaan.

3 kommenttia:

  1. Monikohan suomalainen osaisi kertoa sen päivämäärän? En minä ainakaan.

    Luulin että yleisesti tiedetään Ruotsalaisuuden päivän vieton 6.11. periytyvän tuosta taistelusta. :-)

    VastaaPoista
  2. Eli jompikumpi meistä on enemmistöä ja toinen vähemmistöä.

    VastaaPoista