Ville Rannan uusi sarjakuvaromaani Kyllä eikä ei heittää lukijansa 1840-luvun alun Ouluun. Ajoituksen päättelen tarinan kirkkoherranvaalista, Ranta ei aikaa eikä henkilöitään suoraan taustoita. Pitää vaan heittäytyä tarinaan, jossa tehdään päätöksiä, joilla on seurauksia.
Tyylillisesti romaani on vahvasti sukua Rannan Kajaanille. En voi edelleenkään väittää pitäväni piirrosjäljestä , mutta episodisuus loi kyllä mukavan realistisen historiakuvan.
Ilmeisesti lähes kaikki henkilöt ovat todellisia ja takasivulla kerrotaan heidän loppuelämästään. Ajattelin jo hetken, että Ranta oli päälinjojen osalta faktojen varassa. Mutta kurkistus Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin tietoihin päähenkilöstä Hans Nymanista, kumosi hypoteesin. Kirjassa Nymanin hatuntekijä isä elää, mutta vaimo on kuollut. Matrikkelissa toisin päin.
Mistä herää epäilys, että vapauksia on otettu myös kerronnan värikkäimmissä osissa, mikä puolestaan mietityttää eettisesti. Mikä ei ole huono lopputulos kirjan lukemisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti