sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Kamera ei valehtele, viikko 3 / Miksi?

Valokuvakurssilla päästiin vihdoinkin kiinni johonkin konkreettiseen. Oppimistavoitteina ymmärtää miksi Stalinin Neuvostoliitossa kuvia manipuloitiin ja mitä se kertoo kyseisestä yhteiskunnasta. Aiheeseen liittyvä kirja oli kurssin ainoa, jonka löysin ja lainasin kirjastosta: The commissar vanishes : the falsification of photographs and art in Stalin's Russia : photographs from the David King collection. Siitä jäi mieleen tarina, jossa kotialbumista olivat perheenjäsenet itse selkäänsä turvatakseen leikanneet irti epäsuosioon joutuneen kuvat.

Kuuntelin luentoja useampaan kertaan, mutta en ilmeisesti tarpeellisella keskittymisellä. Mieleen jäi, että markkinataloudesta luopuminen vaati motivaattoriksi pelon, ja että Stalinin kuvamanipulaatiot toivat häntä lähemmäksi Leniniä ja veivät kauemmaksi epäilyttäväksi osoittautuneista/osoitetuista henkilöistä.

Oheisen kuvankin (Wikimedia commons) Stalin olisi varmaan mielellään editoinut jälkikäteen kokonaan olemattomaksi. Allekirjoitettava paperi sai nimensä kahden muun miehen mukaan ja vaikutti Suomenkin historiaan. Mutta täytyy tunnustaa, etten miehiä ulkonäöltä tuntenut. (Kolmen pisteen vihje: toisen mukaan on nimetty juomakelvoton cocktail.)

Itäblokin kuvamanipulaatioista oli puhetta myös mainion BBC:n The Why factor -ohjelman jaksossa Cultural memory. Siinäkin oli paljon syvällisiä ajatuksia, joita en pysty tiivistämään omilla sanoilla. Ohjelman kahdesta muusta jaksosta nousi selkeämpiä ajatuksia/kysymyksiä.

Sleep - todettiin, ettei ihmisyhteisöissä ole aina nukuttu samalla rytmillä. 1700-luvun englantilaisista oikeuspöytäkirjoista oli löytynyt useampia merkintöjä, joiden mukaan ihmiset nukkuivat kahdessa jaksossa ja olivat keskiyöllä tunnin verran herellä. Menneisyyden ihmisten tavoista ei parane tehdä oletuksia ilman todistuksia!
 
Ball - todettiin, että useimmissa kulttuureissa on esiintynyt pallopelejä. Mutta suomenkieleen sana on lainattu lännestä lähes sellaisenaan enkä muista lukeneeni mitään kansatieteellistä kuvausta, jossa olisi 1800-luvulla(kaan) pelattu palloa. Kalevalassakaan ei pelata mitään? Suomen Kansan Vanhat Runot sisältävät palloja pikaisen otoksen perusteella lähinnä muotomielessä.

Pallo sanan ikää ja etymologiaa en ole vielä mistään tarkistanut, mutta Kotuksen blogiteksteissä Pullaa ja muuta ympäripyöreää sekä Oikeita ja vääriä etymologeja sitä sivutaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti