Sotien tutkimisesta

Parin yön yli nukuttua ja Jyrki Ilvan kommentin innoittamana, palasin Helsingin yliopiston historian opinnäytetöiden otsikoiden pariin. Aiheutuuko 1918 luvun huomattava määrä vuoden sodan innokkaasta tutkimisesta? Kyseiset sata nimekettä silmäilemällä vastaus on että, ei. Vuosi 1918 esiintyy huomattavasti useammin tarkasteluperiodien alku- tai loppupisteenä kuin sotaan suoraan liittyvissä tutkimuksissa.

Omaa harkintaani käyttäen poimin vuoden 1918 sotaan liittyvät tutkimukset ja hain myös 'vapauss' ja 'kansalaiss' -ilmentymiä, joita oli vain pari kappaletta. (Ainoastaan Ohto Manninen käytti vapaussotaa.) Näin nimikkeitä kertyi 31 kappaletta. Pienestä määrästä ei synny kovin kummoista sanapilveä:

Ajallinen jakauma hahmottuu mielestäni selkeimmin kumulatiivisesta kaaviosta.

Jonkinlainen buumi on alkanut 90-luvulla eikä se ole vielä täysin laantunut.

Entäs viime sodat? Ilva oli kommentissaan oikeassa siinä, että talvisota ja jatkosota esiintyvät otsikoissa usein ilman vuosilukuja. Kun poimin niiden esiintymät sekä joitakin vuosiluvullisia ja yhdistin edelliseen...

... voitaneen todeta jotain? Olisiko palkkikuva sittenkin selkeämpi?

Kumpaakaan aihetta ei siis erityisesti vältelty Neuvostoliiton olemassaollessa, mutta viime sotien tutkimus on yleistynyt 1990-luvun alusta alkaen. Kun sodastakin on jo pidempi aika. Vuoden 1918 tapahtumilla on ollut melko tasainen suosio Helsingissä historiaa opiskelevien suomenkielisten lopputöissä.

Ja ruotsinkieliset, jotka unohdin sanahakuja muodostaessani? Yksi työ jatkosodasta 2006, yksi Lapin sodasta 1992, yksi talvisodasta 1988.