maanantai 26. marraskuuta 2012

Kuka oikein olet?

Ohjelmasarja Kuka oikein olet? tuli viime talvena tv:stä ja jäi laitteettomassa taloudessani katsomatta. Erään tuttavani laitteistoon suurin osa jaksoista oli jäänyt talteen ja hän (hmm... mikä olikaan laillista...) inspiroitui äskettäin tarjoamaan minulle mahdollisuuden katselumaratooniin.

Posotin tosiaan 9 jaksoa yhteen menoon. En ollut vuosiin katsonut yhtä paljon suomalaista tv:tä, joten oli iloinen yllätys, että sisältö ei osoittautunut niin "hapokkaaksi", että olisin joutunut keskeyttämään. WDYTYA-veteraanina oli tuttua, että ohjelmissa tietoa matkattiin hakemaan epäkäytännöllisistä paikoista ja saatiin käsiin epätavallisella tavalla. Vai oliko niin, että kuvaukset oli tehty ennenkuin evlut-seurakunnat sulkivat ovensa sukututkijoilta?

Jaksot olivat vain puolituntisia. Brittien tuntiin verrattuna anti jäi aika vähäiseksi ja tunnelma oli kotikutoinen. Yritystä oli, mutta onnistumisia vähemmän. Käyttämättä jäi paljolti mahdollisuus kertoa samalla kansakuntamme historiasta tai ainakin minun lähtötiedoillani siltä tuntui.

Veijo Baltzarin piiskuritarinaan olisi helposti saatu lisätietoa 1800-luvun piiskarangaistuksen annosta, vaikkapa erään elämäntapahistorioitsijan kirjasta. Lisäksi jäi, äskettäin julkaisemieni piiskauskorvauksienkin takia, vaivaamaan asiakirjatodisteiden vähäisyys. Oliko piiskuri "tilaustyöläinen" kertakorvauksella eli ilman virallista toimeen nimitystä?

Hienoin jaksoista oli Sinikka Nopolan. Oli elämys kuunnella Mats Hallenbergiä niin, että ymmärsi mitä hän sanoi. Tuskaiset hetket Jyväskylän Kustaa Vaasa -seminaarissa kaksi (?) vuotta sitten ovat jättäneet pysyvät muistot. Oli myös todella hienoa nähdä 1600-luvun valtiopäivistä syntynyttä originaalimateriaalia, edes läppärin ruudulta. En ihan ymmärtänyt selostusta, jossa ritarihuoneen saliin jäi istumapaikkoja/tilaa muidenkin säätyjen edustajille, mutta eiköhän Hallenberg tiedä asian paremmin kuin minä.

Hienoa oli nähdä muissakin jaksoissa kirjanselkämyksistä tuttuja, joita en tietääkseni ole koskaan nähnyt "livenä". Niinkuin Huittisten historian kirjoittanut Raimo Viikki ja Viron historian kirjoittanut Seppo Zetterberg. Paljon elämyksellisempää kuin jaksojen päähenkilöjulkkikset!

Kaikissa näkemissäni formaatin sovelluksissa (Suomi, Ruotsi, Iso-Britannia ja Yhdysvallat) sukututkimus esitetään epärealistisesti. Suomen osalta ei ainakaan synnytetty turhia odotuksia mielenkiintoisista tuloksista, mutta riittiköhän tämä sisältö innostamaan jonkun sukututkimuksen pariin?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti