Korujen lumosta

Viime viikolla aukesi Tukholman Nordiska museetissa tuhannen korun näyttely. Sen ohessa avattiin sivusto, jossa voi selailla kymmentä tuhatta museon kokoelmissa olevaa korua. Aloitin siihen tutustumisen tavanomaiseen tapaani hakusanalla 'Finland'.

Ensimmäinen yllätys oli isohko määrä tuloksia: 65. Toinen yllätys oli tutut kasvot. Äskettäin tutuksi tulleen Årstan rouvan sormukseen istutetun miniatyyrin on nimittäin maalannut Suomessa vuonna 1756 syntynyt  Jacob Henric Rönngren, josta en aiemmin muista kuulleeni. Enkä nytkään onnistunut löytämään hänestä enempää tietoa kuin NM:n kannassa luki. Mies oli kone-kapteeni armeijan laivastossa, joten on voinut vaikuttaa Viaporissa ja olla vaikka siellä syntynytkin. Hänen taiteellisesta tuotannostaan tunnetaan "muutamia tusinoita" miniatyyrimuotokuvia, joista useimmilla on yhteys upseerikuntaan. Yksi on päätynyt Suomen Kansallismuseoon ja seitsemän Tukholman Nationalmuseumiin. Rönngren kuoli Tukholmassa vuonna 1822.

Årstan rouvan kasvoilla todennäköisesti myydään näyttelyä, joten sormuksesta oli tietokannassa runsaammin tietoa. Muiden osumien kohdalla anti oli huomattavasti heikompi, monesta puuttui jopa hankintapäivämäärää tarkempi ajoitus. Näin m.m. toisesta miniatyyrimuotokuvasta, jonka tekijä jää tuntemattomaksi, mutta kohteeksi tiedetään Oulussa 1700-luvun lopussa syntynyt Henrik Robert Carger. Hänen isänsä oli tohtori Carger, jonka löysin ylioppilasmatrikkelista.

Suomalaista kulttuurihistoriaa on siis Ruotsissa näköjään tallessa.  Morsiuskruunuja on tietokannassa komea kappale Porvoosta ja lyttyisämpi Luumäeltä.  Kultainen kihlasormus on ajoitettu vuosiin 1750-1800 ja kirjattu vehmaalaisen Gadolinin tilaamaksi.

Hankintapäivämäärän taaksekin voi kätkeytyä historiaa. Suomen valtion myymien kultakorujen osalta vuosi 1944 esiintyy usein ja kertoo omaa tarinaansa, josta voisi vaikka järjestää Suomen puolelle näyttelyn. (sormus vuodelta 1791, sormus vuodelta 1833, rannekoru vuodelta 1825, kaulaketju vuodelta 1809, kaulaketju vuodelta 1809, sormus vuodelta 1839, rannekoru vuodelta 1842, kaulaketju vuodelta 1776, sormus vuodelta 1851, sormus vuodelta 1839, ) Sodan aikaiseen varojen keruuseen liittyy myös kultainen tohtorinsormus ja vuonna 1974 kokoelmiin liitetty kultasormus.

Mielenkiintoista olisi tietää, miten Jenny Tanner päätyi antamaan vuonna 1951 Väinö Tannerin omistamat sormukset Nordiska museetille. Sekä luinen että hopeinen sormus ovat Lapista.

Muita Suomessa käytössä olleita koruja ovat

• G. Retziuksen 1876 luovuttama solki Karjalasta ja toinen samanmoinen
• Ingeborg Tauströmin 1881 luovuttamat kaulakoru, ristiriipus ja solki
• Kirkkonummelaisen Viktor Rosbergin 1884 luovuttama kaulakoru
• Kirkkonummelaisen Herman Adlercreutzin 1884 luovuttama koru, jonka siluetti mahdollisesti esittää Margareta Rudenschöldiä.
• G F M Stjernvallin 1885 luovuttama kultainen korvakoru on ehkä hukannut parinsa tanssiaisissa?
• Hugo Samtzeliuksen 1891 luovuttama koru Enontekiöltä, sormus Enontekiöltä, solki Enontekiöltä, solki Inarista, sormus Enontekiöltä, 1893 vaatesolki Kittilästä, 1898 hiuskoriste Muoniosta.
• Theodor Schvindtin 1894 luovuttama kaulakoru Uudeltamaalta.  
• A G Haganderin 1902 luovuttama Viipurissa käytetty mitalista muokattu kaulakoru, sormus, sormus, sormus, solki Loviisasta ja solki Loviisasta
• E V  Hübinetten vuonna 1903 myymä Loviisassa käytetty hopeasormus, toinen, kolmas, neljäs sekä solki Loviisasta.
• G A Sandellin 1911 myymä solki Jurvasta ja solki Jurvasta
• Vuonna 1970 on museoon ostettu komea ahvenanmaalainen kultasormus 1800-luvulta.