Kohdattua

Yllä SLS:n Flickrissä tarjoama kuva keisarin vierailusta Lappeenrannassa 1891. Keisarin vierailuun liittyy myös keisarin asema, jota kirjoitettiin Willimiehen jälijllä -blogissa.

Anu Lahtinen twittaili eilen Tiina Miettisen väitöstilaisuudesta.

Kauttualta kaivauskertomuksia:

Oli sateinen päivä. Olimme Kauttualla vehnäpellolla. Kaivoimme ylös vanhoja esineen paloja. Tuntui jännittävältä ja kivalta olla siellä. Löysimme hampaita, lasia, luita, rautaa, keramiikkaa, palanutta savea ja tiiltä.

Tuuve jakoi hetken historiantutkijan elämästä.

Robert Kosara analysoi kahta erilaista visualisointia Napoleonin Venäjän retkelle in English.

J. Tapio kommentoi Kari Kokon Parnasso-artikkelia "Päiväperhoja”, jossa käsiteltiin perhemuistoja. Kungliga Biblioteketin Vardagstryck esitteli på svenska surukirjeiden kokoelmaa ja paljasti yhden Elgenstiernan lähteen.

Raili Mikkanen mietti historiasta kiinnostumista ja toteaa

Riittävän hurjia tarinoita vain kehiin, niin eivätköhän ne pärjää puhtaasti kuvitteellisille kertomuksille. Ja niitä hurjia tarinoita historiassa ainakin riittää.

Tampereella pidettiin "vapaamuurarikorfferenssi", josta syntynettä keskustelua kommentoitiin Marko Nenosen blogissa ja Aikalaisessa.

Andreas Koivisto kertoi, että Vantaan keramiikkatutkimuksia esiteltiin kansainvälisesti. Nautelankosken museosta lähdettiin pyöräretkelle muinaisjäännöksille.

j.y.n.t.k. esitteli Johan/Hans David Alopaeuksen muistomerkin. Kari Hintsala 1700-luvun karttoja Turun linnan lähiympäristöstä.

Jan Granath (på svenska) luki sukututkijan silmillä  Jan Guilloun romaanisarjan ensimmäisen osan Brobyggarna. Jaana luki Sirpa Kähkösen uutuuden Hietakehto. Olli Seppälä luki Kjell Östbergin kirjan Olof Palme 1927-1986. Luru luki Tove Janssonin muistelmakirjan Kuvanveistäjän tytär. Olli Bäckström oli lukenut Mirkka Lappalaisen kirjaa Jumalan vihan ruoska: Suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697. Kirjavinkkien Irja oli tutustunut P. A. Mannisen albumiin Kumma historia. Jukka Mallinen luki Ville Ropposen kirjan Uralilainen ikkuna, joka on "on tärkein ja pysähdyttävin puheenvuoro uralilaisesta yhteydestämme vuosikausiin. Se ei rajoitu museoihin, kulttuuri- ja kielireservaattien tekohengitykseen, vaan nostaa esiin uralilaisuuden kohtalonkysymykset."