Lehtileikepinosta

Hesarin matkasivuilla oli 15.6. tarjolla historianelävöittämistuote, johon voisi ja johon minun pitäisi tarttua. Mutta kun olen liian laiska. Toimittaja oli testannut Ikaalisissa 1930-luvun Koveron kruununmetsätorpan aikamatkaa "piika-renki päivä", jossa rahaa vastaan pääseen tekemään vanhan ajan vaatteissa vanhan ajan töitä. Juttu loppuu

Emäntä tuo talikkoa. Mars maata kääntämään, palanutta lantaa hakemaan ja sipuleita istuttamaan!

Vanhempaa leikekokoelmaa purkamaan. Aika heittää pois Hesarin Nyt-liitteen arvio elokuvasta Taistelu Näsilinnasta. Minun piti, piti ja piti mennä se katsomaan, mutta ilmeisesti en oikeasti halunnut, sillä jäi tekemättä.

Optiossa 10/12 haastateltiin Mårten Mickosia. Mickos oli pari vuotta sitten puhumassa alumniyhdistyksellemme ja teki minuun vaikutuksen, joten luin koko jutun (odottaessani pääsyä terveydenhoitajalle). Varsinaisen asian sijaan kiinnitin huomioni suoran lainauksen kappaleeseen, jossa Mickos esittelee sukutaustaansa sujuvasti useammasta sukupolvesta. Perustelu on viimeisessä lauseessa "Tämän kerron sen takia, että joukossa oli muutama yrittäjä." Jossain toisessa yhteydessä vastaava ryöpytys olisi ollut sukututkijan hörhöilyä...

Hesarin ruokasivuilla oli 24.5. juttu leipäjuuria keräilevästä miehestä. Lopussa mainittiin, että Helsingissä järjestetään syksyllä kansainvälinen hapanleipäjuurikonferenssi.

Sydän-Satakunta esitteli 24.5. Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahaston apurahoja. Satakunnan Historiallinen Seura käyttää oman pottinsa Kokemäenjoen historiaa käsittelevän seminaarin järjestämiseen huhtikuussa 2013. Kokemäen kannalta merkittävimpiä olivat Niina Uusi-Sepän kulttuurimaiseman suojelua, joitoa ja arvottamista käsittelevään väitöstyöhön saama sekä apuraha "Kokemäen kulttuurihistoriasta ammentavien avoimien käsityöpajojen toiminnan kehittämiseen".

Hesarin Nyt-liitteessä 8.-14.6. oli reipas keskustelun avaus "Yli yliopistosta". Siinä suhtauduttiin kriittisesti nykyaikaiseen luento-opetukseen ja lukiessani enimmäkseen nyökyttelin.

Anthony Beever kävi Suomessa markkinoimassa kirjaansa Toinen maailmansota ja sai näkyvyyttä Kauppalehdessä 7.6. (olin toisenkin kerran terveysasemalla) ja Hesarissa 10.6. Beever on nyt kaupallinen menestys, jonka kirja käännettiin m.m. suomeksi jo ennen sen alkuperäisversion ilmestymistä. Alkuun hän ei päässyt apurahoin, vaan rahoitti kirjoittamisen työllä mainostoimistossa.