sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Valitusta Tammisaaresta

Aikanaan esittelin Tammisaaresta kaksi avunpyyntöä. Vielä löytyi samaa äiti ja tytär-paria koskeva ilmoitus sanomalehdestä Inrikes tidningar 20.2.1799 (yllä). Olivat ahdingossa siis jo ennen Tammisaaren paloa, joka tapahtui juuri tuona lehden ilmestymispäivänä!

Mutta Lostiernat eivät olleet ainoat ankeutta kokeneet Tammisaaren kaupungissa. Sanomalehdessä Inrikes tidningar julkaistiin 20.5.1800 alle liimaamani epistola. Sen koristeellisten alkulauseiden jälkeen löytyy muutama fakta.


Kirjoittaja on vanha mies, joka kokee tarvitsevansa apua. Kokenut suuria vastoinkäymisiä ja onnettomuuksia. Ollut 30 vuotta Tammisaaren porvari ja menettänyt merkittävän osan pienestä omaisuudestaan tulipalossa. Loput menivät neljän aluksen havereissa.

Viimeisin näistä tapahtui Kustaan sodassa, jossa vihollinen ei vain vienyt miehen laivaa vaan myös miehen itsensä vangiksi. Vankeus kesti 2 vuotta ja 7 kuukautta vaikeissa oloissa. Vapaus koitti vasta sodan loputtua.

Kotona ei odottanut onni vaan vaimo ja lapset vakavasti sairaina. Paitsi vanhin lapsista, joka oli kuollut.

Vanhempaa poikaansa on kolmen vuoden ajan "hoidettu" verenlaskennalla ja hänessä on lihaa jäljellä vähemmän kuin monessa kuolleessa. Nuorempi poika oli syntymästään asti "ihopkrumpen af ofärdighet".

Näistä ei siis elättäjiksi ja mies vaimoineen myöskin kuntonsa puolesta työkyvyttömiä. Eli näillä perusteluilla apua anoivat.

Kustaan sodan aikaisesta vankeudesta voisi miehen henkilöllisyydestä ehkä paikallishistoriasta kiinni, mutta olihan tämä koskettava tarina anonyymina ja tarkistamattomanakin.

Alla suttuinen sanomalehtikuva Tammisaaresta sata vuotta myöhemmin ( Land och Stad 8.7.1891). Nyt olisi ollut tilaisuus myös linkittää Stefan Nylanderin sivuille, joissa oli Tammisaaresta yhtä sun toista. Mutta sivut ovat muuttaneet uuteen osoitteeseen enkä löydä enää Tammisaaresta mitään. Mutta näyttää entistäkin mielenkiintoisemmalta, yleisesti ottaen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti