Oheinen pulskan oloinen mies on Kaarle Fredrik Mennander ja kuvansa Kyläkirjaston Kuvalehdestä 30.4.1889. Ennenkuin aloin kirjoittamaan, että kuuluu sarjaan miehiä, joista en ole koskaan kuullut mitään, älysin tehdä tekstihaun tämän blogin sisältöön.Toukokuussa 2009 olen poiminut esiin sanomalehtikirjoitussarjan, jossa osa "Männäinen - Mennander. Sanomia Turusta 24.9.1884 no 223". Saman vuoden kesäkuussa raportoin Turusta ja viittasin Mennanderin kirjeenvaihtoon. Johon palasin marraskuussa, sillä Mennander oli osallistunut Sursill-suvun selvittelyyn.
Jo sen meriitin pitäisi riittää muistijälkeen. Lisäksi kuvalehden tekstistä selviää, että Mennander on kääntänyt raamattua, tutkinut historiaa, miettinyt kansantaloutta ja harrastanut kasvitiedettä. Huh, kaikkea sitä ihmiset ehtivät ennen TV:tä ja internetiä.
Sursill-ihmisten iloksi vielä toinenkin keräilykuva eli piispa Juhana Terserus poimittuna Kyläkirjaston Kuvalehdestä 30.9.1888, jossa ei kyllä puhuta mitään hänen jälkipolville merkityksellisimmästä suorituksestaan sukutietojen keruussa.
Terseruksen olen aiemmin maininnut täällä kiukutellessani sukututkimuksen juhlavuodesta ja kehuessani Tuure Vierroksen trilogiaa (jonka olen sittemmin onnistunut saamaan omaan kirjahyllyyni)
Trilogia, jonka yhden osan aiheena...
Pietari Brahe, minkä kunniaksi kuva myös hänestä (patsaana), lähteenä Kyläkirjaston kuvalehti 31.7.1890. Kreivin ajan miehen muistavat tietenkin kaikki Suomessa koulunsa käyneet. Jollei, perustietoja voi etsiä sivustolta I grevens tid, joka on varsinaisesti kylläkin tarkoitettu tukemaan ruotsin opetusta lukiossa. Monta historia-aiheista tekstiä, esim. Malin och Grels - en soldat från Satakunta och hans familj unders trettioåriga kriget. (Olen muuten ollut uskossa, että Satakunta on Satagunda ruotsiksi. Niin se ainakin kirjoitettiin Inrikes tidningarin uutisessa 14.12.1761.)
Brahe mukana myös Hikipediassa, minkä noteerasin täällä aikanaan. Olen myös raportoinut hänen sanojaan suomalaisista sekä julkaissut hänestä täällä aiemminkin kuvan.
P.S. Kaksi pappia ja kaksi 1600-luvulla elänyttä toivat mieleen (*) Ville Nymanin opinnäytteen Yhtenäisyyden pyhä ideologia. Yhteisön rakentuminen 1600-luvun ruotsalaisessa kirkollisessa kansankasvatuksessa.
(*) No ei oikeesti. Löytyi linkkivarastosta 1600-luvun kohdalta.
Oletko pannut merkille, miten vähällä byrokratialla joskus pärjättiin? Brahella on kädessään Turun akatemian perustamisasiakirja, joka siis mahtui yhdelle paperiarkille. Samanlainen arkki on Kustaa II Aadolfin patsaan kädessä Tartossa. Turun akatemian perustamiskirjasta kuva täällä, Tarton paperista en nettikuvaa löytänyt, mutta kuvasin sen Tarton yliopistomuseossa eikä se sen suurempi ollut. Molemmissa tosin roikkuu suurenpuoleinen sinetti, mutta ehkäpä veistoksissa on tarkoitus kuvata asiakirjaa heti allekirjoituksen jälkeen, ennen sinetin ”asentamista”. Tosin sinetti kai sen asiakirjan varmimmin varmensi, mutta tämän asian tuntenet paremmin kuin minä kun arkistoja pengot. :-)
VastaaPoistaPaperin kiertäminen rullalle lienee taiteellinen konventio. Perustamiskirjat näyttävät olleen siististi viikattuja.