Lehdessä 14.9.1676 oli kaksi päivää aikaisemmin Kööpenhaminasta lähetetty tiedote. Sotilaat Suomesta olivat lähestymässä Tanskan rantoja. Käynnissä oli Skoonen sota.
Numeroon 2.11.1676 on onnistuttu painamaan kaksi päivää myöhemmin päivätty tiedote Hampurissa. (Britit vaihtoivat juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen vasta 1752.) Lyypekkiin oli tullut laiva Tukholmasta ja matkustajilta kuultu, että Ruotsin armeijaa oli merkittävästi vahvistettu nostamalla miehiä Suomesta.
Sota jatkui ja Kööpenhaminassa 14.8. päivätty uutissähke painettiin paperille 16.8.1677. Ruotsalaiset odottivat neljän rykmentin verran vahvistuksia Suomesta.
Wikipedian mukaan Skoonen sota loppui vuonna 1679, mutta suurvallaksi noussut Ruotsi ei laskenut valmiuksiaan. Tukholmasta tiedotettiin 13.7. (lehdessä 27.7.1682) laivaston olevan käskystä valmis lähtöön. Kuningaskunnan osina luetellaan Ruotsi, Suomi, Liivinmaa, Pommeri ja Bremen.
Nämä sotaiset uutiset aloittavat uuden viikottaisen sarjan, joka ensi viikosta alkaen tiistai-iltaisin seuraa yleisön pyynnöstä (terveiset Kari Hintsalalle Turkkuseen) suuren Pohjan sodan Lontoossa raportoituja tapahtumia Suomea koskien.
No peijakas, täytyypä pysyä kanavalla tiistaisin!
VastaaPoista1670-luvun sota oli suht yksinkertainen asetelmaltaan: Ruotsi ja Ranska vastaan kaikki muut, eli sotaa käytiin myös Brandenburgin suurta vaaliruhtinasta vastaan (hänen muistomerkistään myöhemmin lisää Berliini-sarjassani). Jussi T. Lappalainen kertoo kirjassaan “Sadan vuoden sotatie” Riiasta kohti Preussia syksyllä 1678 tehdystä sotaretkestä. Armeija käsitti 11200 miestä, joista 8600 suomalaisia. Joukko joutui kääntymään takaisin keskellä talvea, minkä johdosta yli puolet miehistä menehtyi. Katastrofina Armfeltin Norjan-retken 1718-19
veroinen, mutta täysin unohdettu.