Katsaus käännöskirjallisuuteen

Menneisyyden asiat unohtuvat kovin nopeasti. Mutta mielestäni muistan oikein ja selvästi, että parikymmentä (?) vuotta sitten, kun TV:stä katsoin Oscar-gaalaa eivät ehdokaselokuvat olleet vielä teatterista tuttuja ja olimme tuskin päässeet näkemään edellisenkään vuoden palkittuja. Tuntuu antiikkiselta, kun nykyään ensi-illat ovat lähes tulkoon maailmanlaajuisia.

Elokuvien levitysvauhtia 1900-luvun alkupuolella sivusin, kun esittelin Kokemäen Kinon tarjontaa. Mutta mites oli kirjallisuuden laita 1800-luvulla? Menikö vuosikymmeniä ennen kuin eurooppalaiset menestysromaanit oli saatu käännettyä ja painettua suomeksi?

Kuva oikealla on vuonna 1864 painetusta Frans Hoffmanin kirjasta Hyvä poika ja kelpo sotamies eli Sydän oikeassa paikassa. Tosi tapaus seitsemän-vuotisesta sodasta. Tuotteliaan kirjailijan bibliografiasta alkuteosta on haastavaa hakea, mutta seitsemän vuotisen sodan aikaan kirjaa ei ole kirjoitettu. Hoffman kirjoitti muutakin faktaa historiasta. Englanniksi on käännetty The stiff-necked king, stories from the life of Charles XII of Sweden. Useita suomennoksia on luettavissa Gutenberg-projektin sivuilla.

Norjan suuruuden Bjørnstjerne Bjørnsonin kirjoituksista julkaistiin suomeksi Iloinen poika vuonna 1862 (? En glad Gut 1860) ja Kala-tyttö 1869 (? Fiskerjenten 1868). Jos arvaukseni alkuteoksista pitävät paikkansa, kauaa ei käännösten tekemisessä nyhrätty.

George Eliotin klassikko Silas Marner ilmestyi Wikipedian mukaan vuonna 1861. Siitä painettiin suomennos Helsingissä 1869.

Charles Dickens kirjoitti kertomuksen Mugby Junction Wikipedian mukaan vuonna 1866. Googlen digitoima kappale suomennosta Mugbyn rautatie-haara on painettu 1869! Dickensillä oli varmaankin Suomessa menekkiä ja kannatti kaivella myös vanhempia julkaisuja. Koti-Sirkka ilmestyi vuonna 1870, alkuperäisteos The Cricket on the Heath Wikipedian mukaan jo 1845.

Englanninkielestä tehdyt käännökset eivät kaikki osuneet myöhemmin klassikoiksi noteerattuihin. Vuonna 1870 painettiin Helsingissä suomennos Jessikan äiti, kirjoittajanaan S. Smith. Nimimerkin takaa löytyy Hesba Stretton. Alkuteos oli ilmestynyt lehtikertomuksena vuonna 1866 ja kertoo kodittomasta Jessica-tytöstä, jonka oli hylännyt viktoriaaniseen Lontooseen alkoholisoitunut näyttelijätär-äiti. Pelastus löytyy uskonnosta.

Suomeksi julkaistusta käännöskirjallisuudesta 1800-luvulla varmaan olemassa joku asiallinen tutkimus?

P.S. Reijo Valta kirjoitti jokin aika sitten Guy de Maupassantin tuotannon vastaanotosta Suomessa.