Suomalainen Helen Keller

Monet muistavat yhdysvaltalaisen Helen Kellerin (s. 27.6.1880), joka oli sekä kuuro että sokea. Häneen verratiin suomalaista Agneta Halosta (s. 19.9.1886 Juva) Uuden Suomettaren laajassa historiikissa 6.8.1903. Agneta menetti näkönsä 1 1/2-vuotiaana sairastettuaan tulirokon ja toinen vaiva vei noin vuotta myöhemmin kuulon, jonka myötä hävisi jo opittu puhe. Agnetan vanhemmat olivat torppareita. Isäntäväen luona vieraillut Adele von Collan kiinnostui tytöstä ja järjesti hänet Helsingin sokeidenkouluun 8-vuotiaana.

Ensimmäinen sana, mitä hänelle opetettiin, oli "ovi". Opettajansa antoi hänen koetella ovea ja pani sen jälkeen hänen sormensa kuuromykkäin sormiaakkosten o:n, v:n ja i:n asentoon. Nyt sai Agneta koettaa tehdä samat temput. Mutta vasta muutaman viikon perästä käsitti hän tarkoituksen. Sen jälkeen käytti hän sitä merkkiä, kun tarkoitti ovea. Vähitellen sitten edistyttiin, niin että Agneta merkitsi ensimäisen vuoden lopussa 80 sanaa, substantiivejä ja verbejä.

Ensimmäisen vuoden lopussa Agneta oli myös oppinut Braillen pistekirjoituksen ja kirjoittamaan muutaman sanan. Oppisaavutukset eivät tietenkään päättyneet tähän. Agnetan käsitöitä lähetettiin ulkomaille asti ihailtavaksi. Kirjoituksen päättyessä Agneta oli juuri päässyt ripille.

Aatu Moilasen väitöskirjasta "Otetaan vastuu omista asioista" Suomen sokeainkoulut kansakoululaitoksen rinnalla vuosina 1865-1939 löytyy tieto, että Agneta kuoli jo 6.12.1906. Sivulla 132 on Agnetasta valokuva kesältä 1898.

Lisätietoa kuurojen historiasta löytyy Kuurojen museosta, joka on parhaillaan lakkautusuhan alla. Adressi Pelastakaa Kuurojen museo! allekirjoitettavissa internetissä.