tiistai 29. maaliskuuta 2011

Kevätsiivousta

Kevätsiivousintoni olisi viime viikonloppuna voinut kohdistua ikkunapintoihin tai paperipinoihin, mutta putsasin niiden sijaan puhelimeni podcast-sovelluksesta jutut, joissa oli jotain tänne sopivaa.

Viimesyksyisessä Ruotsin radion Släktband-sarjassa oli teemana tuomiokirjat. Mielenkiintoisin jaksoista esitettiin 29.11.2010. Siinä haastateltu tutkija oli vuorioikeuden pöytäkirjoista löytänyt todisteet siitä, että naiset olivat kaivoksissa miesten rinnalla töissä todennäköisesti keskiajalta ja varmasti 1600-luvulta 1800-luvun alkuun, jolloin heidät siirrettiin maanpäällisiin tehtäviin. Erityisen yleistä naisten työ kaivoksissa oli 1700-luvulla. Tuomiokirjojen perusteella naiset tekivät samoja töitä kuin miehetkin, epävirallisesti jopa kaivosvoudin tehtäviä. Heistä käytettiin sanoja kaivospiika ja kaivosnainen, joita ei löydy kirkonkirjoista, joista työpaikka näkyy vain jos kuolema on kohdannut kaivoksessa.

Ruotsin radion Vetenskapsradion Historia yllätti jaksollaan 27.1.2011. Siinä kerrottiin (minulle uutena asiana), että suuri osa metsästyksestä oli 1647-1789 kielletty muilta kuin aatelisilta ja kuninkaallisilta. Keskiaikana metsästys oli ollut kaikille vapaata, mutta keskieurooppalaisten vaikutteiden johdosta aateli hinkusi rajoitteita ja lopulta onnistui melko täydellisesti. Talonpojille jäivät saalistettavaksi vain karhu, ilves ja susi. Heidän valituksiaan ei ole ajalta kirjattuna, mutta papit jäivät kaipaamaan jänispaisteja, joita jaksoivat vielä 1700-luvullakin kirjallisesti haikailla. Kyseistä ruokaa ei siis kannattane kirjoittaa ajan pappilakuvaukseen, ennenkuin on kirjallisuudesta tarkistanut Suomen tilanteen.

Samaisen ohjelman jakso 24.2.2011 käsiteli 1700-luvun ja 1800-luvun vaihteen merirosvoja Välimerellä. Noin miljoona eurooppalaista kidnapattiin orjaksi Pohjois-Afrikkaan. Monet vapautettiin panttia vastaan ja ruotsalaisia oli vapautettavana niin monta, että lopulta tarvittiin erillinen toimisto koordinoimaan toimintaa. Kuitenkaan aihetta ei haastateltavan mukaan ole suuremmin tutkittu tai muisteltu. En tiedä miten Kristiinankaupungissa muistetaan 12-vuotiaana merille lähtenyttä/lähetettyä Johan Öhmania, joka kidnapattiin 1797. Hän jäi Tripoliin, josta kirjoitti vanhemmilleen ja lähetti heille rahaa. Hänestä tuli paikallisille "Muhammed Ruotsista" eli ilmeisesti kääntyi muslimiksi.

Sisarohjelma Vetenskapsradion Forum kertoi 21.3.2011 faabelesta. Aesopoksen tarinoita käytettiin kielenopetuksessa Ruotsin valtakunnassa 1600-luvulta 1800-luvulle eli tarinat varmaankin tuttuja myös muille. Kiva, että on menneisyyden immeisten kanssa muutakin yhteistä kulttuuripohjaa kuin Raamattu. Kulttuuripohjaa antiikista... tässähän palaa syksyn hissan peruskurssi mieleen, täytyy karata Atlantin yli.

Houstonin yliopiston Engines of our Ingenuity käsittelee pääsääntöiesti tekniikan ja tieteen (lähi)historiaa lyhyinä paloina. Näistä oli jäänyt podcast-sovellukseeni herra-tietää-milloin-esitetyt "History and math" & "The Footnote makes the Historian". Ensiksimainittu esitteli kleiodynamiikan, jossa historian suuria linjoja on mallinnettu matemaattisilla malleilla. Jälkimmäisiä korkeakoulututkinnon verran opiskelleena täytynee ottaa asiasta paremmin selvää jossain vaiheessa. Toinen juttu palautti takaisin edelä mainitulle peruskurssille. Rancke & kumppanit yrittivät mm. alaviitteillä muuttaa tarinankerronnan objektiiviseksi tieteeksi. Mutta alaviitteitä oli heitä ennen Gibbon Rooman valtakunnan tuhossa käyttänyt "taiteellisemmin", upottamalla sinne vasta-argumentit omalle tekstilleen. Kirjaan pitäisi varmasti tutustua, mutta kun se käsittelee...

Myös yhdysvaltalaisen ei-kaupallisen NPR-radion "Hmm... Krulwich on Science" keskittyy nimensä mukaisesti tieteeseen. Ohjelmassa "Tools Never Die" Robert Krulwichin haastattelema mies väitti, että jokainen aikojen kuluessa käytetty työkalu on edelleen tuotannossa. Väite kuullostaa uskomattomalta, mutta 8 minuutin aikana ei löydetty vastaesimerkkiä. Kivikirveitä tekevät elävöittämisharrastajat ja historianharrastajat pitävät monen muunkin teknologian hengissä. Maatalousteknologia Amerikan 1890-luvulta on edelleen tuotannossa, kehittyviä maita ja uskonnollisia vähemmistöjä varten. Kelaa, kelaa, täytyyhän sitä jotain olla...? 2500 yleisön edustajan avustuksella Krulwichin blogissa lopputulos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti