lauantai 9. tammikuuta 2010

Kokemäeltä Amerikkaan, osa 27

Metsänvartija Aksel Ferdinand Oksasen (s. 3.8.1861 Kokemäki) ja vaimonsa Ebba Josefiina Grönlundin (s. 1857 Kiikoinen) tytär Alma Josefina (s. 3.4.1891 Kokemäki) saapui New Yorkin satamaan kesäkuun alkupävinä 1910. Maahanmuuttotarkastuksessa hänet ensin hylättiin mutta päästettiin maihin 6. päivä. Vastaanottajana oli serkku Anni Kulkki, joka asui New Yorkissa. Kauvatsalla vuoden 1892 paikkeilla syntynyt Anni oli tullut itse Amerikkaan edellisenä vuonna.

Alman veli Kalle Nestori (s. 20.7.1886) otti passin Amerikkaan 7.11.1910.

Lähteet
Kokemäki rippikirja 1890-1900 s. 1450
Ancestry.com. New York Passenger Lists, 1820-1957 (Year: 1910; Microfilm serial: T715; Microfilm roll: T715_1491; Line: 12; Year: 1910; Microfilm serial: T715; Microfilm roll: T715_1493; Line: 13; Year: 1910; Microfilm serial: T715; Microfilm roll: T715_1493; Line: 8; .)
Siirtolaisinstituutin passirekisteri

Muurarin vaimon patronyymit

Poimittuna Kokemäen kastetuista (Hiski)
  • 12.11.1809 14.11.1809 Willjö
    Murmäst Johan Mattss Lisa Michelsdr 27
    Anna Lisa
  • 19.6.1812 21.6.1812 Williö
    Murmäst Johan Pommer Lisa Mickelsdr 30
    Johan Fredrik
  • 28.6.1815 30.6.1815 Karexela
    Mormäst Joh Pommer Lisa Mattsdr
    Maja Stina
  • 30.9.1817 1.10.1817 Karexela
    Murmäst Joh Pommer Lisa Mich.dr 35
    Johanna Fredrica
  • 3.6.1820 4.6.1820 Kareksela
    Snick
    Joh Pommer Lisa Mich.dr 37
    Bern Emanuel
  • 27.12.1821 28.12.1821 Karexela
    Murmest Johan Pommer Lisa Pettersdr 39
    Johan Henric
  • 19.8.1824 21.8.1824 Kareksela
    Murm Johan Pommer Lisa Michelsdr 42
    Lovisa Agatha
Onko kyse yhdestä miehestä ja vaimosta vai useammasta henkilöstä? Vaimon iät istuisivat näppärästi yhteen ja tarkistamalla rippikirjat 1803-1808 (ennen avioliittoa, molemmat samalla sivulla), 1808-1814, 1815-1821 ja 1823-1830 on yksinkertaista nähdä, että kyse on yhdestä perheestä.

Opetus 1: Jos Hiski-hakuun laittaa liikaa ehtoja osa lapsista jää huomaamatta.
Opetus 2: Hiskin tuloksia ei voi yhdistää yhteen perheeseen ilman rippikirjoja.
Opetus 3: Muurari voi toisinaan olla kirvesmies?

perjantai 8. tammikuuta 2010

Siirtolaisuuden lähtölähteet

Joskus on hyvä miettiä lähteet läpi ja tarkistaa onko kaikkia tullut käytettyä ja käytettyä oikein. Siirtolaismetsästyksen suhteen aloitetaan alusta eli lähdöstä.

Muuttokirja, rippikirja
Amerikkaan lähtijälle ei annettu muuttokirjaa, koska hän ei ollut lähdössä paikkaan, jossa sellainen olisi kuitattu vastaanotetuksi. Hänelle annettiin kuitenkin papinkirja passia varten ja rippikirjaan tuli (mahdollisesti) muistutussarakkeeseen merkintä lähdöstä. Koska henkilö ei ollut muuttanut virallisesti seuranunnasta pois, sama merkintä näkyi seuraavissakin rippikirjoissa.
(Tilanne: En ole käynyt Kokemäen rippikirjoja läpi, kun pitäisi lähteä Turkuun sitä varten. Ja ottaa vapaapäivä tai pari. Köyliö-seuran ennen joulua ilmestyneessä Köyliist-sarjan kirjassa numero 10 nimellä "Länteen" rippikirja oli toinen päälähteistä lähtijöiden kartoituksessa. SSS:n sivulla on Kuortaneen 1890-1900 rippikirjasta kerättyjen siirtolaisten luettelo.)

Passi
Annetuista passeista pidettiin luonnollisestikin luetteloja. SSS:n sivun mukaan vuodesta 1893 alkaen ne ovat kaikilta alueilta tallessa.
(Tilanne: Olen käyttänyt vain Siirtolaisuusinstituutin siirtolaisrekisterin hakua. (Maksullinen, käytettävissä SSS:n kirjastossa.) Sen kuvauksen mukaan "Passiluettelo perustuu lääninhallitusten ja kaupunginmaistraattien passiluetteloihin 1800-luvun alkupuolelta vuoteen 1920. ... Turun ja Porin lääni, vuodet 1889-1905 ". Kannattaa siis tarkistaa mikä on oman alueen tallennustilanne ennenkuin tuskastuu rekisterin käyttöön. Passiluettelot (esim. Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkanslian arkisto, Sarja: Bc Ulkomaanpassiluettelot) ovat käytettävissä maakunta-arkistoissa ja osittain mikrofilmeinä kansallisarkistossa, Turun ja Porin läänin osalta vuoteen 1920 asti.)

Matkustajaluettelo, Suomi
Suomesta lähtevän laivan matkustajaluettelo kertoo passia varmemmin, että matkaan todellakin lähdettiin.
(Tilanne: Olen käyttänyt vain Siirtolaisuusinstituutin siirtolaisrekisterin hakua. Sen kuvauksen mukaan "Matkustajaluettelossa on tietoja Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön (SHO) laivoilla Suomesta lähinnä Hangon kautta ulkomaille lähteneistä henkilöistä. ... Vuodet 1892-1896, 1899-1914 ja 1920-1939, 1940-1960 ")

Matkustajaluettelo, Hampuri
Suomesta ei siirtolaisuuden alkuaikoina päässyt suoralla yhteydellä Amerikkaan, joten lähtölähteisiin voidaan lukea myös eurooppalaisten välisatamien matkustajaluettelot. Yksi satama, jonka läpi suomalaiset kulkivat, ja josta on jäljellä matkustajaluetteloita on Hampuri. Matkustajaluetteloiden sisältöön ja käyttöön voi perehtyä lukuisilla englanninkielisillä verkkosivuilla (esim. tällä). Matkustajaluetteloita pääsee katsomaan maksullisella ancestry.com-sivustolla (käytettävissä SSS:n kirjastossa), erillinen joustava hakumahdollisuus Steve Morsen sivulla.
(Tilanne: Olen käyttänyt Kokemäki-tutkimuksessa ja sitä edeltäneessä Hohenthal-kartoituksessa.)

Matkustajaluettelo, Ruotsi ja Tanska
Göteborg ja Kööpenhamina olivat myös suomalaisten käyttämiä välisatamia. Niiden ja muutamien muiden (mukaanlukien edellä mainittu Hampuri) matkustajaluetteloja on tallennettu haettavaan muotoon kokoelmaan Emigranten Populär, 1783-1951, joka ancestry.se:n mukaan sisältää matkustajalistoja Göteborg 1869-1951 (1 135 888 riviä), Hampuri 1850-1891 (21 708), Helsingborg 1929-1950 (413), Kalmar 1881-1893 (3338), Kööpenhamina 1868-1898 (56 127), Malmö 1874-1928 (165 876), Norrköping, 1859-1922 (8 545), Tukholma 1869-1940 (34 887 poster) sekä Svenska Amerika Linien -yhtiön matkustajatietoja vuosilta 1915-1950 meno ja tulosuuntaan (242 000 riviä). Käytettävissä Ancestryn kansainvälisillä käyttöoikeuksilla ja samaa sisältöä myydään myös CD-ROMina.
(Tilanne: minulla ei ole ao. käyttöoikeuksia eikä levyä. Muistaakseni SSS:n kirjastossa jälkimmäinen käytettävissä.)

Matkustajaluettelot, Iso-Britannia
Suuri osa siirtolaisista Suomesta Amerikkaan päin kulki Ison-Britannian läpi. Lähtevien matkustajien listoja on haettavassa muodossa FindMyPast-sivustolla, jossa voi tehdä hakuja ilmaiseksi.
(Tilanne: Hakuja ei voi tehdä paikkakunnan nimellä, joten tähän pitäisi palata kun lähtijöiden nimilista on täydellisempi.)

Naisten oikeuksien kehityksestä

En ollut koskaan tullut ajatelleeksi, että maakaupan salliminen johti "holhoavan patrikaalisen auktoriteetin heikkemiseen". Mutta luettuani Laura Starkin artikkelin Maatyöt, kotivarkaudet ja naisten oikeudet (Naistutkimus 4/2009 s. 30-42) silmäni avautuivat.

Kun kauppaa tehtiin vain kaupungissa, sinne lähti useimmiten isäntä itse. Olihan markkinoille vietävä talon omaisuutta, jota kenelläkään toisella ei edes ollut oikeutta myydä. Omaisuusoikeustilanne ei muuttunut maakaupan myötä, mutta kun houkutukset olivat lähempänä, sortuivat maatalojen muut asujat (vaimot, tyttäret, pojat, miniät, vävyt) kotivarkauteen eli vaihtoivat kaupassa tavaraan tilan tuotteita, joihin heillä ei ollut oikeutta. Olivat tehneet töitä kuinka paljon hyvänsä.

Kotivarkauskeskustelussa talollisten vaimojen ja tytärten asema tuli ensimmäistä kertaa julkiseen keskusteluun. Keskustelu laajeni perintöoikeuteen, joka tuolloin oli edelleen tytöillä puolet siitä mitä pojilla. Tähän saatiin yhdenvertaisuus jo 1878, mutta muistaakseni maatalojen emäntien rahattomasta asemasta puhuttiin vielä viime vuosisadan lopullakin.

(Starkin tutkimuksesta oli artikkeli myös Historiallisessa aikakauskirjassa 1/2009.)

torstai 7. tammikuuta 2010

Itsensä hirttänyt orava

Aamun Hesarissa oli melkein koko sivun promo Heikki Lehikoisen kirjasta Ole siviä sikanen, joka on minulle kirjastosta vasta matkalla. Joten tämä pätkä on Johan Lahdenperän jutusta heränneitä ajatuksia ja kysymyksiä. Eli seuraa nipotusta.

Jutussa on pitkä pätkä eläimiinsekaantumisesta. "Asiasta ei ole juuri puhuttu." Jaa, minun muistaakseni kyllä Teemu Keskisarjan väitöskirja pari vuotta sitten sai jonkin verran julkisuutta. Ettei vaan ole ollut Lehikoisellakin lähteenä?

Harakoiminen, joka itselleni oli muutama vuosi kansanperinnekirjasta positiivinen löytö, on herättänyt Lahdenperässä toisenlaisia ajatuksia: "Alastomia naisia käytettiin taikomisessa niin usein, että tietäjiä voisi epäillä taka-ajatuksista." Naisia käytettiin, he eivät olleet aktiivisia toimijoita? Tietäjät olivat miehiä?

Lahdenperä lopettaa "Ole siviä sikanen näyttää Suomesta todellisuushäiriön tai satuilun kaltaisen kehitysvaiheen, jossa tiedon edellyttämää kausaalisuutta ei vielä tunnettu. Siksi teknologiaan oli vielä pitkä matka."

1) Koko ihmiskunta eli käsittääkseni ennen valistusta aikaa, jossa empiiristä tieteentekemistä ei tunnettu/tunnustettu.

2) Kun elämää hallitsivat niinkin vaikeasti havaittavat asiat kuin pieneliöt (sairaudet) ja vaikeasti ennustettavat asiat kuin sää ja maailmanpolitiikka, niin eiköhän ole ymmärrettävää, että tehtiin mitä voitiin ja keksittiin. Ei tarvinne kutsua todellisuushäiriöksi.

3) Teknologia on Pienen tietosanakirjan mukaan "ammattioppi, joka käsittelee työtapoja, -koneita ja -välineitä, joita käytetään valmistettaessa luonnontuotteista tarveaineita ja -esineitä. Jakaantuu mekaaniseen ja kemialliseen t:aan." Millähän vuosisadalla Suomessa alettiin valmistaa luonnontuotteista tarveaineita ja -esineitä?

keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Toivo seilaa

Fregatti Toivo, sarjasta Arkistolaitoksen digitaaliarkiston kontekstittomia kuvia. Ei, kun siis... Kauppahuone J.W. Snellman G:son> Kauppahuone J.W. Snellman G:sonin arkisto
>KARTAT JA PIIRUSTUKSET > Fregatti Toivon piirustukset (34a:3A-F)

Toivo valmiina Jukka A. Mikkolan purjehdushistoriallisilla sivuilla

Kauppaneuvos Johan Wilhelm Snellman G:son (1809–1881) kerrotaan perustiedot Bibliografiakeskuksen talousvaikuttajasarjassa.

Google-haku tarttui myös tuoreeseen ja asiallisen oloiseen Ritva Rajander-Juustin ja Tuula Rajanderin kirjaan Maahan kiintyneitä & Onnen etsijöitä, joka saakoon sen kunniaksi ilmaisen mainospalan tähän. Esittelytekstinsä mukaan "Maahan kiintyneitä ja onnen etsijöitä on kirja kainuulaisesta maanviljelijäsuvusta Möttösistä, maahan kiintyneistä. Suku- ja historiantutkimus paljastaa suvusta myös toisen puolen, sillä onnea on lähdetty etsimään välillä kaukaakin. Kirjoittajien esipolviin liittyy henkilöitä Möttösten lisäksi Vienan Karjalan Vuonnisesta sekä mm. Rajander-, Mellin- ja Wacklin -suvuista. Kirjassa on sukutauluja elävöittämässä 15 artikkelia sukujen ja henkilöiden elämästä omassa historiallisessa ympäristössään."

Muistelmia

Ville Pernaa oli käsitellyt Kanavan pääkirjoituksessa Lipposen muistelmien ensimmäisen osan totuusarvoa:

Lipponen kirjoittaa koko menneisyyden mieleisekseen ja onnistuu lopulta luomaan teokseen sisäisen uskottavalta tuntuvan logiikan, kun sosiaalidemokraatti on jatkuvasti yhtä oikeassa kuin kepulainen tai kommunisti väärässä.
Amerikassa muistelmista on myös puhuttu viimeiset pari vuotta. Slate:ssa kirjoitettiin maaliskuussa paljastuneista muistelmaväärennöksiä ja annettiin ohjeet uusille vastaavien kirjoittajille:
Kirjoita epätarkasti. Ei tarkkoja päivämääriä, mielummin pelkkä vuosi tai mahdollisesti vuosikymmen.
Kirjoita siitä minkä sinä tiedät, ja kukaan muu ei. Älä mainitse asioita, joilla on asiantuntijoita.
Älä jätä todisteita, todistajia äläkä jälkiä.
Älä kerro kenellekään.
Positiivisempaan suuntaan kääntyäkseni Työväenperinne sivuilta löytyi kirja-arvio Muistot muistiin – neljä tapaa kirjata ylös muistitietoa. Tele-topeliuksessa verkkokurssi Kerron elämästäni.

Paikallishistoriallista muistelua Kansalaismuistissa.

Oulun arkista esimerkki lyhyestä omaelämäkerrasta: Elias Sutelan elämäkerta eli onnettomuuksien ajama.

Reijo Vallan toimittamat Abel Olosen muistelmat.

Arabian matkaaja Georg August Wallinin tekstejä Archive.org:sta
Georg August Wallins reseanteckningar från Orienten åren 1843-1849: dagbok ... (1864)
Bref och dagboksanteckningar (1905)

Hufvudstadsbladetista on löytynyt muistelmia otsikolla Från flydda tider, mutta osa teksteistä jäänyt Historiallisen sanomalehtikirjaston hakumoottorin ulottumattomiin. Toistaiseksi tavoitettu:

Från flydda tider. I. Mitt barndomshem. -tt-. (11.3.1877)
Från flydda tider. II. Skolan. (22.3.1877, 3.4.1877, 29.4.1877)
Från flydda tider III. Min första resa till gymnasiistaden. (13.6.1877)
Från flydda tider. IV. Mitt hem under skoltiden. Ferierna. (7.4.1878)
Från flydda tider VI. Gymnasium (29.8.1878)
Från flydda tider VII. Lifvet vid Gymnasium (23.11.1878, 24.11.1878)
Från flydda tider IX. Minnen från gymnasii-tiden. (29.1.1879)
Från flydda tider. X. Spektakelaftnarna i landsorten. (13.2.1879, 23.2.1879, 13.3.1879)
Från flydda tider. XI. Åter vid gymnasium. (13.3.1879, 16.4.1879)

tiistai 5. tammikuuta 2010

Hankalia sanoja

Tavarantasaajani varastivat enimmäkseen vaatteita ja tavaralistojen käännöksissä oli samoja haasteita kuin aikanaan perukirjojen kanssa. Ensin pitää saada käsialasta selvää, sitten keksiä mitä on suomeksi ja lopulta olisi ihan kiva vielä ymmärtää mistä oli oikeasti kyse.

Käsialapuolella tuottaa minulle edelleen hankaluuksia erottaa f ja s. (Tämä siis 1800-luvun selvässä tekstissä ja seuraavaksi yritän siirtyä 1700-luvulle...) Reilusti yli kuukauden yritin löytää käännöstä sanalle fortut, jonka epäilin tarkoittavan jonkinlaista päällystakkia. Vihdoin kilahti päässäni kello ja vaihdoin etukirjaimen. Vasta tämän jälkeen huomasin, että jostain suomenkielisestä lähteestä olin jo toisaalle käsikirjoitukseen poiminutkin sortuutin.

Kotona käytän isotätini kouluaikaista sanakirjaa, josta pienestä koostaan huolimatta löytyy lähes kaikki. Jos se pettää niin sitten internettiin Svenska Akademiens ordbokin pariin. Sieltä on turha etsiä aakkosten loppupään sanoja, viimeisenä edelleen trivsel. (Jollain ollut huumorintajua?)

Ruotsiin sähköposteja väsätessä Googlen käännöskone riittää sanojen tarkistukseen, mutta tutkimustarkoituksiin verkosta löytyy SAOB:n lisäksi:
Sanomalehdistä voi toisinaan yrittää etsiä saman uutisen sekä ruotsiksi että suomeksi ja päästä näin eteenpäin. Suomettaressa julkaistiin 18.11.1864 alkaen virkasanastoa, josta oheinen leike. Montakohan "leikkelynneuvojaa" Suomessa tuolloin toimi?

maanantai 4. tammikuuta 2010

Vilken historisk person är du?

Smulan, jonka blogista Svenska Dagbladetin testin bongasin, sai tulokseksi Anders Celsiuksen. Minä...



"Hitta tvilling" tuotti sentään vaihtoehdoksi Mary Wollstonecraftin.

Englantilainen Suomessa 1901 & 1908

Joululomalla selailin läpi kirjaa Finland as it is, josta poimittu oheiset vignettikuvat. Kirjasta on Archive.org:ssa kolme versiota (1, 2, 3), mutta yhdestäkään ei saa valitettavasti Suomen IP-osoitteiden kautta ladattavaa pdf:ää, jota olisi mukavampi lukea ja josta kuvat olisi saanut selkeämpinä irti.

Kirjoittaja Harry de Windt ei ole tarkistanut ihan kaikkia faktojaan, mutta kertoo eloisasti Suomessa matkustamisesta ja majoittumisesta. Hän käy Viipurissa, Savonlinnassa, Imatralla, Helsingissä, Hämeenlinnassa, Tampereella, Vaasassa, Oulussa... Törmää yllättävän usein englanninkielentaitoisiin, joihin kuuluu kuvissa näkyvän seinäjokelainen rautatieaseman ravintolanpitäjä "neiti Elisa", ja itse hämmästyy kirjakauppojen tarjonnan runsaudesta Helsingin ulkopuolellakin.

Samaan kiinnittää huomionsa myös elokuusta 1907 maaliskuuhun 1908 August Suomessa liikkunut Rosalind Travers. Hän on keräännyt tietoa matkakirjeisiinsä perusteellisesti, mutta valitettavasti hetken hämmennyksen jälkeen ymmärsin, että osa pienemmistä paikannimistä ja henkilönimistä oli muutettu. Mutta oli mielenkiintoista lukea m.m. mielipiteitä Helsingin jugend-rakennuksista, kun niistä esim. Kansallismuseo ("aivan kaupungin laidalla") oli vasta nousemassa.

sunnuntai 3. tammikuuta 2010

Palasia

Historiallinen sanomalehtikirjasto on edistynyt jo niin pitkälle, että etusivulla lukee "Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1900 ilmestyneet sanomalehdet". Ja hakuihin tulee osumia ainakin vuosilta 1911-1917 tekstillä "Tämä lehti sisältää tekijänoikeussuojattua aineistoa. Lehteä voi selata ainoastaan vapaakappalekirjastoissa tarkoitukseen varatuilla asiakaspäätteillä." Siellä ne on tekijänoikeudet tallessa, kirjastossa. vähän niinkuin henkilötiedot arkistossa. Ei pääse mitään ylimääräistä ulos? (Tätä aihetta sivusi Jessica Parland von Essen tekstissään Webbarkiv: "... tillgängligt endast på ort och ställe på de stora forskningsbiblioteken - alltså det går inte ens för en forskare att per distans få tillgång till materialet. Dessutom är all kopiering väldigt förbjuden (det skulle inte förvåna mig om det gäller även material man själv producerat ...).")

Tiina Miettisen artikkeli Eeva Maria Matintytär Löytty – nainen, jonka lukkari Saxberg surmasi Historiallisesta Aikakauskirjasta on kaikille rippikirjoihin koskeneelle sopivaa luettavaa. Tutkitaan kunnolla eikä tehdä oletuksia!

Coloriastossa asian joukossa värjäysaiheisia kaskuja ja vitsejä.

Georg Haggren palasi Raaseporin kaivausten tuloksiin lumen peittäessä alueen alleen.

Rauno Ketonen on kirjoittanut Aleksis Kiven seitsemästä loppilaista veljeksestä ja toisesta kotimaisesta Hakasalmen torilla. Hänen lapsuuden muistojaan Lopen Läyliäisistä myös erillisessä albumissa.

Waaran suvun blogi on hyvä esimerkki sukuun liittyvien henkilöiden ja asioiden esittelystä.

Kotilieden Vanhat ajat kertoo kaikenlaista 1900-luvusta, esim. miten pergamenttipaperista on apua keittiössä.

Englanninkieliset keskiaikauutiset raportoivat Ruotsista löytyneestä vanhasta kirkosta. Samalla foorumilla kerrottiin teoriasta, että viikinkien ensimmäiset retket olivat itsepuolustusta.

Ruotsissa on valtakunnallinen sukututkimusseura työllistänyt yhden henkilön hautainventointiin. Ja projektivastaava hoitaa kuolleitten tietokannan uutta versiota kokoon. Ruotsissa tehdään edelleen CD-levyjä, valtionarkisto väestöstä vuonna 1880. Kaikki edelläolevat uutisoitu Helsingborgs Dagbladissa joulukuussa. Missäs suomalaisen sanomalehden verkkolehdessä olen nähnyt vastaavaa... no en kyllä missään.

Australialaisella sukututkimussivustolla oli kysytty juuriston koostumusta. Tuhannesta vastaajasta 23% oli vankien jälkeläisiä, 17% sotilaiden, 13%:lla oli joku kuuluisa esivanhempi, 11%:lla englantilaista aristokratiaa geeneissään. Lähteenä Eastman's Online Genealogy Newsletter, jossa uutisoitiin myös tuoretta kirjaa, jonka teesinä "ihmiskunta aloitti maanviljelyn saadaakseen viinaa". Ei kuullosta ollenkaan epätodennäköiseltä, onhan useaan otteeseen mietitty mikä sai siirtymään työintensiivisempään elinmuotoon ja paremmat bileet motivoivat moneen.

Sunnuntaiksi Suomesta kuva

Matka kolmannessa luokassa Helsingistä Malmille, vuoden 1891 tyyliin. Löytyi julkaisusta Nuori Suomi : kirjallistaiteellinen joulualbumi. Piirtäjänä A. Gallén eli Akseli Gallen-Kallela.