tiistai 5. lokakuuta 2010

Kenkä-Ella Intiasta?

Viikonloppuna FB-kaveri kyseli Kenkä-Ellasta. Halusi ensisijaisesti ruotsinkielisen nimen (joka on niinkin erikoinen kuin Sko-Ella tai Skokäringen), mutta googlailuni tuotti itseänikin kiinnostavaa lisätietoa.
Ihme ja kumma oli, että Kenkä-Ella oli edelleen muistissani muutaman viikon takaiselta Siuntion reissulta. Silloinen opas kertoi lyhennetyn version tarinasta ja totesi sen todistavan naisen voivan olevan pirua pahempi. Feministinen vastakommenttini oli, että tarinan voi tulkita myös niin, että nainen voi olla pirua voimakkaampi. Kaikki riippuu tulkinnasta.

Ruotsalaisen wikipedian mukaan tarina menee seuraavasti. Piru halusi riitaannuttaa onnellisen pariskunnan, mutta omat konstinsa eivät riittäneet. Hän rekrytoi apuun Ellan. Tämä kävi sipittämässä vaimolle yhtä ja miehelle toista ja tavoite oli hetkessä saavutettu. Pirun piti siis maksaa palkaksi lupaamansa kengät, mutta uskalsi ojentaa ne vain pitkän tikun avulla. Tämä kuva-aihe on Siuntion kirkossa ja löytyy myös muutamasta muusta Suomen ja Ruotsin kirkosta.

Internet-sivun mukaan tarina on löytynyt kirjallisessa muodossa saksalaisesta 1400-luvun tarinakokoelmasta ja 1600-luvun alun koulunäytelmistä. Tutkijoiden mukaan aihe on tullut Länsi-Eurooppaan viimeistään 1100-luvulla. Eräät tutkijat ovat tunnistaneet yhtäläisyyksiä intialaisten satujen kanssa.

Kun kerran maalaukset on tehty, on tarinakin ollut Pohjolassa tunnettu 1400- ja 1500-luvuilla. Suurin osa varmasti ymmärsi sen varoituksena naisen pohjattomasta pahuudesta, mutta silti toivon, että muutama sai kiinni ajatuksen siitä, ettei naisen älyn ja oveluuden kanssa kannata ruveta leikkimään. (Sen paremmin kuin miehenkään. Fiksut ovat fiksuja ja ilkeät ilkeitä sukupuolesta huolimatta.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti