Kauvatsan Kinkkua

Isänäidin äidinäiti Fredrika asui siis Vähtärin pojan kanssa aviolittoaan solmiessaan Kinkun talossa Kauvatsalla. Isä Matts Jacobsson oli syntynyt Kokemäellä 16.4.1818 ja äiti Maria Henriksdotter 25.11.1826 Kauvatsalla. Iso-Iivarin luettelon mukaan he olivat avioituneet vuonna 1846 ja muuttaneet Kinkulle vuonna 1851.

Hiski löytää Matin kasteen Kokemältä ja vanhemmiksi paljastuvat Kyttälän Rantalan isäntäpari Jacob Mattsson ja Valborg Johansdotter (s. 8.4.1790 Kauvatsa). Rippikirjoissa 1815-21, 1823-30 (Matts on saanut isäpuolen Kauvatsalta vuonna 1827), 1831-38 . Viimeisessä Mattsin on merkitty muutaneen Kauvatsalle vuonna 1832.

Iso-Iivarin luettelon avulla pääsemme ajassa taaksepäin palaamaan Kinkulle, sillä Valborg Johansdotter paljastuu Kinkun tyttäreksi. Hänen isänsä on Kinkkua vuosina 1791-1829 isännöinyt Johan Johansson (s. 3.9.1753) (rippikirja 1796-1809). Johanin isä Johan Henricsson (s. 17.11.1726) oli Kinkun isäntä 1756-91. Iso-Iivari on antanut hänelle lisänimen Vähtäri, sillä Johanin isä Henric Gustafsson (kast. 27.5.1694) isännöi Kulkkilan Vähtäriä 1721-42. Että se Kinkusta sitten.

Iso-Iivarin luettelossa Johan Henricssonin vaimolla on keskivertoa oudompi nimi: Margareta Danielsd Svärd. Vihkimerkinnässä hän on Margareta Danielsdotter Kokemäeltä. Ilman sukunimeä hän on myös esikoisensa kastemerkinnässä, rippikirjoissa 1768-1781, 1781-1793 ja hautausmerkinnässään.

Se, että Margareta oli avioituessan Kokemäeltä ei tarvitse tarkoittaa, että hän oli siellä syntynyt ja kasvanut. Mutta jos oli, ovat isäehdokkaat patronyymin ansiosta vähissä. Margareta oli syntynyt rippikirjan mukaan vuonna 1725, jolloin vain Kuoppalan Kierikassa oli isäntä nimeltä Daniel. Iso-Iivarin merkintöjen mukaan hän oli avioitunut vuoden 1722 paikkeilla, joten ihan mahdollinen tapaus. Rippikirja 1746-51 ei kylläkään anna mitään viitettä oikeanikäisestä tyttärestä Margareta, tosin lasten syntymäajoissa on sopiva aukko ja vaimon nimen perusteella perheessä olisi pitänyt olla tytär nimeltä Margareta.

Toinen ehdokas on isonvihan jälkeen Kokemäellä siltavoutina toiminut Daniel Swart. Kokemäen haudatuista löytyy päiväyksellä 19.3.1727 Gustaf Danielsson Swart, ilmeisesti siltavoudin poika. Danielin kuolemaa ei Kokemäeltä löydy, hän oli asumassa ainakin 1726-1729 Laikon kylässä. Rippikirjassa näkyy vaimo Margareta, muttei lapsia. SAY:n sivun mukaan hän oli entinen sotilas, joka nimeen sopiikin.