Viime viikolla kurssilla Sanan ja rahan valta käsiteltiin sanomalehtien käyttöä historiantutkimuksen lähteenä. Eli keskusteltiin myös Kansalliskirjaston digitointien portaalin käytöstä. Yksi opiskelija kaipasi sinne mahdollisuutta merkitä suosikkeja, "ettei tarvitse aina hakea uudestaan". Rikoin pyhät lupaukseni ja avasin suuni suositellakseni yksinkertaisesti käyttämään selaimen kirjanmerkkejä. Luennoitsija ei tähän ihastunut, kun hän oli niitä joskus menettänyt yliopiston it-uudistuksissa. Olisin voinut, mutten viitsinyt, kertoa, että Ruotsin KB:n Tidningar-sivustolla oli suosikkitähdet, kunnes päivityksen jälkeen ei enää ollutkaan.
Tämä tuli mieleen, kun viikonloppuna satuin avaamaan Google Booksin, joka ilmoitti, että vanha käyttöliittymä suljetaan ja tarjosivat mahdollisuutta siirtää kirjahyllyni uuteen systeemiin. Ja tästä ei voinut lähettää viestiä Gmailiin? Aikanaan keräilin melko ahkerasti Google Booksista Suomeen liittyviä tai muuten mielenkiintoisia digitointeja. Hyöty työstä ei ole ollut päätä huimaava, mutta ainakin väikkärin yhteydessä kokoelmasta oli iloa.Tarjotussa siirtomahdollisuudessa ilmoitettiin, että "Sinulla on 87 kirjaa, jotka on tallennettu 87 kirjahyllyyn Google Kirjojen vanhemmassa versiossa." Kirjahyllyjen määrä oli oikea, kirjojen ei alkuunkaan. Mutta en ryhtynyt manuaaliseen tallentamiseen vaan painoin rohkeasti nappia. Sain viestin "Kirjahyllyjäsi siirretään. Siirtoon voi mennä 72 tuntia". Ehkä joku päivä muistan ja uskallan katsoa, onko sivuston uudesta muodosta iloa ja onko hyllyjen sisältö tallella.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti