Vain murto-osa keisarillisen perheen runsaasta juhlakalenterista on sanomalehtitietojen mukaan ollut Suomessa merkityksellistä. Suurin osa raportoiduista juhlista on Helsingistä, jossa järjestämiseen lienee olut painetta kenraalikuvernöörin ja senaatin taholta. Lisäksi kaupunkiin sijoitettu venäläinen sotaväki on voinut olla ylimääräisten vapaapäivien tarpeessa.
Aleksanteri II:n syntymäpäivä 29. huhtikuuta ei ollut Suomen sääoloissa aina mukava vietettävä. Mainintoja juhlinnasta on Helsingin lisäksi Turusta ja Vaasasta. [1] Yksi uutinen suomeksi Helsingistä:
H. M. Keisari Aleksander Toisen korkea syntymä-päivä vietettiin 29 p. huhtik. kirkko-paraadilla sekä Kasarmi-torilla, jossa Suomen kaarti oli, että Senaattitorilla, jossa oli venäläinen sota-joukko. Paraati Kasarmi-torilla alkoi virsi-soitolla ja rukouksella. Iltaisella oli juhlavalaistus.[2]
Yhden ainoan kerran, 2.6.1857, mainitaan Helsingistä laivojen liputus suurruhtinas Konstantin Nikolajevitschin ja suurruhtinatar Helena Pavlovnan nimipäivien ja suurruhtinatar Aleksandra Petronvnan syntymäpäivien takia. [3]
Marian päivä 3. elokuuta mainitaan useimmiten ainoastaan keisarinnan nimipäivänä, vaikka keisarillisessa perheessä oli muitakin Marioita.[4] Kakksi uutiset ovat Helsingistä, kuten myös esimerkki suomeksi
Viime maanantaina t. k. 3 p. H. M. Keisarinnamme korkeana nimipäivänä, annettiin vahtilaivasta haminassa keis. tervehdys-ampuma ja laivat haminassa olivat viireillä kauniisti puetut. Iltasella loistivat yleiset huoneet ilo=tulilta, ja näytelmähuoneessa annettiin erittäin juhlallinen näytös H. M. Keisarinnan kunniaksi. Kansaa oli vahvasti sinä iltana liikkeellä.[5]
Keisarinnan syntymäpäivään 8. elokuuta osui myös suurruhtinas Nikolai Nikolajevitschin syntymä- ja nimipäivä. Yhteensattumasta huolimatta uutisointi on hyvin vähäistä.[6]
Viime lauvantaina t. k. 8 p. H. M. Keisarinnamme korkeana syntymäpäivänä sekä H. K. K. Suuriruhtinan Nikolai Nikolajevitshin syntymä- ja nimipäivänä annettiin vahtilaivasta haminassa keisarillinen tervehdys-ampuma ja laivat satamassa olivat viireillä kauniisti puetut. Iltasella loistivat yleiset huoneet ilotulilta ja soittoseuran säveleet kaikuivat kävelypuistossa.[7]
Keisarin nimipäivänä 11. syyskuuta oltiin jo palattu kesäkodeista kaupunkeihin ja tummenevat syysillat sopivat valaistaviksi, joten Aleksanterinpäivän vietosta on vuosilta 1857-60 eniten tietoja ja Helsingin lisäksi Turusta, Kuopiosta, Hämeenlinnasta, Vaasasta, Viipurista ja Oulusta.[8] Esimerkkiuutiset Kuopiosta ja Turusta:
Hänen Keisarillisen Majesteettinsa nimipäivänä, 11 p:nä tätä k., oli kaupunkimme kauniisti tulilla valaistu, ja neljännen Suomeen jaetun paltaljonan soittokunta puhalteli kauppatorilla aivan somasti sointuvia säveliä. Maarahvasta näkyi myös koolla olevan enemmän kuin yhtenäkään lauvantai=iltana koko kesänä.[9]
Edellä puolen päivän ammuttiin kanunilla sotahöyrylaivalla "Kalevala", joka on kaupunkimme satamassa Pikisaarella. Ehtoolla oli kaupunki ilotulilla valaistu. Ehtoolla oliki ilma selkiä ja kaunis kuuvalo, ehkä melkein koko päivän oli satanut.[10]
Perintöruhtinaan Nikolai Aleksandovitschin syntymäpäivää 20. syyskuuta vietettiin Helsingin lisäksi Turussa. Edes täysi-ikäisyyden saavuttaminen vuonna 1859 ei lisännyt juhlintaa. [11] Nikolain nimipäivä 18. joulukuuta mainittiin vain kerran.[12]
Yhtä harvinainen oli Helsingissä 5.5.1860 huomioitu leskikeisarinna Aleksandran Feodorovnan nimipäivä, joka tuolloin "vietettiin tavallisella tavalla". [13] Leskikeisarinna kuoli ennen vuoden loppua ja tuomiokapitulit ilmoittivat kiertokirjeissään 14.11. kiitosjumalanpalveluksesta ja kellonsoitosta, jonka loppu ilmoitettiin ensimmäistä kertaa Finlands Allmänna Tidningarissa.
Lähteet:
[1] Finlands Allmänna Tidning 30.04.1857 no 98; Åbo Underrättelser 01.05.1857 no 33; Vasabladet 02.05.1857 no 18; Finlands Allmänna Tidning 11.05.1857 no 107; Åbo Tidningar 05.05.1857 no 34; Helsingfors Tidningar 06.05.1857 no 35; Finlands Allmänna Tidning 30.04.1858 no 98; Åbo Tidningar 30.04.1858 no 33; Åbo Underrättelser 30.04.1858 no 33; Helsingfors Tidningar 01.05.1858 no 34; Helsingfors Tidningar 30.04.1859 no 34; Åbo Tidningar 06.05.1859 no 34; Helsingfors Tidningar 01.05.1860 no 52; Åbo Tidningar 01.05.1860 no 33
[2] Suomen Julkisia Sanomia186003.05.1860 no 35
[3] Finlands Allmänna Tidning185703.06.1857 no 125
[4] Finlands Allmänna Tidning 04.08.1857 no 176; Finlands Allmänna Tidning 03.08.1858 no 176; Helsingfors Tidningar 04.08.1858 no 61; Finlands Allmänna Tidning 04.08.1859 no 177
[5] Suomen Julkisia Sanomia 06.08.1857
[6] Finlands Allmänna Tidning 10.08.1857 no 181; Helsingfors Tidningar 11.08.1860 no 95
[7] Suomen Julkisia Sanomia 10.08.1857 no 59
[8] Suomen Julkisia Sanomia 14.09.1857 no 69; Sanomia Turusta 15.09.1857 no 37; Finlands Allmänna Tidning 05.09.1857 no 204; Finlands Allmänna Tidning 12.09.1857 no 210; Vasabladet 12.09.1857 no 37; Åbo Tidningar 15.09.1857 no 72; Åbo Underrättelser 15.09.1857 no 72; Sanomia Turusta 14.09.1858 no 37; Finlands Allmänna Tidning 13.09.1858 no 211; Åbo Tidningar 14.09.1858 no 72; Helsingfors Tidningar 15.09.1858 no 73; Vasabladet 18.09.1858 no 38; Helsingfors Tidningar 10.09.1859 no 72; Finlands Allmänna Tidning 12.09.1859 no 210; Helsingfors Tidningar185914.09.1859 no 73; Åbo Tidningar185913.09.1859 no 70; Åbo Underrättelser185913.09.1859 no 70; Suomen Julkisia Sanomia 13.09.1860 no 71; Sanomia Turusta 14.09.1860 no 37; Wiborg 07.09.1860 no 104; Oulun Wiikko-Sanomia 08.09.1860 no 36; Finlands Allmänna Tidning 12.09.1860 no 214; Åbo Underrättelser 13.09.1860 no 109; Wiborg 14.09.1860 no 106-107; Vasabladet186015.09.1860 no 37
[9] Suomen Julkisia Sanomia 27.09.1858
[10] Sanomia Turusta185913.09.1859 no 37
[11] Suomen Julkisia Sanomia 21.09.1857 no 71; Finlands Allmänna Tidning 21.09.1857 no 217; Helsingfors Tidningar 21.09.1859 no 75; Åbo Underrättelser 23.09.1859 no 73; Åbo Underrättelser 25.09.1860 no 114
[12] Finlands Allmänna Tidning 19.12.1860 no 298
[13] Suomen Julkisia Sanomia 07.05.1860 no 36; Finlands Allmänna Tidning 08.05.1860 no 107
[14] ÅCB XIII:349; BCB 290 (29.4.1865)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti