Kansallismuseon naapurustosta (6/7): Koulurakennuksia

Kaupunginarkistossa säilytetyistä maistraatin rakennuspiirustuksista ylle leikattu päiväämätön asemapiirrustus yhdessä vielä epämääräisemmän piirroksen kanssa tarjoavat parhaimmat varmistella valokuvien puurakennuksia paikannuksia.

Fjälldalin pohjoisrajan mutkan kohdalla suurimmassa "asuinrakennuksessa" on kirjaus olemassaolosta vielä vuonna 1934. Tämä tarkoittanee, että piirros on tehty tuolloin, sillä kyseinen koulukäytössä ollut rakennus purettiin vasta vuonna 1957. 

US 7.2.1957

HS 19.10.1930

Samalle paikalle on olemassa rakennuspiirustukset koululle vuodelta 1885. Hankkeen tausta on siinä, että kauppias A. F. Böckerman tarjoutui rakentamaan kansakoulua varten erillisen rakennuksen, jossa olisi kaksi luokkasalia ja vahtimestarin asunto, kunhan kansakouluista vastaavat sitoutuisivat ainakin viiden vuoden vuokraukseen (Finland 5.2.1885). Kun Böckerman teki konkurssin, rakennusta tarjottiin kaupungille ostettavaksi. (Hbl 22.4.1893)

Tulkintaa vaikeuttaa inan se, että myös pienempää puurakennusta, jolla oli selvä selvä katuosoite: Dagmarinkatu 3, kutsutaan Tunturilaakson kansakouluksi. Se purettiin vuonna 1930.

Branderin valokuva (yllä) vuodelta 1908 on Kaupunginmuseon mukaan otettu Aurorankatu 9:stä länsiluoteeseen. Vasemmalla olevan rakennusryhmän lähikuvan Kaupunginmuseo on paikantanut Nervanderinkadulle. Siitä oikealle pilkottaa asfalttihuopatehdas, jonka arvioin sijaitsevan nykyisen Tunturikadun mutkan kohdalla. Etualalla on sitten pieni koulurakennus ja isompi oikeassa reunassa. Onko kuvauslinja niin vino, että pikkukoulu on piirroksen eteläinen rakennus? 

Branderin toisessa otoksessa vuodelta 1908 näkyy, että pikkukoulun puolella isomman rakennuksen julkisivussa on epäsymmetrisesti neljä ikkunaa. Taustalla on (todennäköisesti) Tångin kauppa eli kuva on otettu kohti itää. Branderin kuvassa Tångin kaupasta puolestaan näkyy koulurakennuksen itäsivu, jossa on kuusi symmetristä ikkunaa, sekä pohjoispuolella pieni rakennus, jossa on viistokattoinen osa.

Molemmat rakennukset ovat lähes samassa asennossa Kansallismuseon tornista vuonna 1927 otetussa kuvassa (alla) ja ovat tunnistettavissa myös vuonna 1934 otetusta kuvasta. Tuolloin Sakari Pälsi on myös ottanut lähikuvan pienemmästä rakennuksesta tästä samasta suunnasta, mutta maan pinnalta.

Sakari Pälsin Dagmarinkadun puolelta vuonna 1934 ottamassa kuvassa näkyy tutut epäsymmetriset neljä ikkunaa. (Pikkukoulua on näistä kuvista turha hakea, sillä se oli purettu 1930.)

Pälsi on myös mennyt pihalle talojen väliin. Pienemmän rakennuksen pääty jää kasvillisuuden peittoon, mutta erotettavissa on tarpeeksi detaljeja vahvistamaan se että siitä otettiin valokuva melkein samasta kulmasta vuonna 1922 ja keväällä 1930.