Kansallismuseon naapurustosta (5/7): Asfalttihuopatehdas

Kun Fjälldaliin tulivat edellisessä osassa esitellyt leipuri ja kauppias, siellä alkoi myös asfalttihuovan tuotanto. Syksyllä 1878 päivättyihin tuotantorakennuksen piirustuksiin ei liity saman tekijän signeeraamaa asemapiirustusta, mutta vuonna 1891 vuokrasopimuksia pohdittaessa alue merkittiin yllä näkyvään karttaan suunnikkaana. Paloarka laitos oli noin 250-300 metrin päässä satojen ihmisten asunnoista. Nykyään paikalla on Tunturikadun mutka.

Yrityksen perusti Turussa vuonna 1848 tehtailijan pojaksi syntynyt Johan Edward Cronvall. Hän kävi kotikaupungissaan teknisen reaalikoulun ja kouluttautui myös Hannoverin kauppakoulussa. Asfalttihuopatehdas, joka oli sivuliike Turun vastaavalle, ei ollut ainoa yrityksensä, mutta Cronvallilla oli myös aikaa ja intoa osallistua kaupunginhallintoon. (Tekniska föreningens i Finland förhandlingar 4/1897) Hän kuoli vain 48-vuotiaana ja yritystensä omistus siirtyi Emilia-leskelleen, joka luovutti johdon palkatulle toimitusjohtajalle (HRA 11406; Suomen paperi- ja puutavaralehti 1/1929)

KA. Helsinki Ic* 146/- -
Kartta Helsingin kaupungin äänestysalueista valtiopäiväedustajia varten (1906).

 

Tehdas pilkottaa Signe Branderin otoksessa vuodelta 1908.

Samat savupiiput Kansallismuseon tornista Branderin otoksessa 1908. 

HS 30.4.1911

Fjälldalin asfalttihuopatehdas jatkoi tuotantoaan tulematta suurempaan julkisuuteen ennen kuin keskellä päivää 29.4.1911 tehdas paloi. Lainaus Uuden Suomettaren valokuvin varustetusta raportista seuraavana päivänä:

.. Fjälldalista, Töölössä, nousta sankka savu ja merkit palotornissa osottivat että sielläpäin paraikaa oli tulipalo. Täyttä lentoa ajavain palokuntalaisten ajoneuvojen mukana lähti suuret joukot keskikaupungilla kävelyllä olevaa kansaa katsomaan tulipaloa, joka tarjosikin valtavan näyn, tulen uhriksi kun oli joutunut puurakennukseen sijoitettu asfalttitehdas ja sen vieressä olevat tervavarastot.

Asfalttitehtaan päärakennus, joka oli laudoista rakennettu, sisälsi työsalin, jossa oli suuri 10—12 tynnyriä vetävä tervankeittopata, sekä pari varastohuonetta, puolivalmiin ja valmiin kattohuovan säilyttämistä varten.

Miten tulipalo alkoi, ei toistaiseksi voida varmuudella sanoa, mutta mikäli paikalla olleet työmiehet arvelivat, pääsi tuli valloilleen yllämainitusta tervapadasta. Tuli oli päässyt padassa niin äkkiä suureen liekkiin, että työmiehet töintuskin pääsivät pakenemaan pois. Ohut laudoista rakennettu työhuone luhistui pian kokoon ja tuli tarttui seinän vieressä ulkopuolella oleviin kivihiilitervatynnyreihin, joita siinä vieretysten lienee ollut toista sataa. Kun liekki pääsi niihin käsiksi ja ne paloivat kokonaan — nousi paikalta juhlallinen savupatsas. 

Sammuttamisyritys näytti turhalta, joten palokunnan ensimäisenä tehtävänä oli suojella lähellä olevia muita varastorakennuksia, joista yhdessä m. m. säilytettiin pikiä. Siinä onnistuttiinkin ja puolisentoista tunnin työn jälkeen oli tulen valta tyystin voitettu. Paikalla törrötti yksinäisenä vain tehtaan savupiippu ja muutamia palaneita puita. Kivihiiliterva juoksi virtoina korkealla paikalla olevan tehtaan lähettyviltä joka puolelle ympärille. 

Tehdas, joka kuului osakeyhtiö J. E. Cronvallille oli vakuutettu Phoenixissa 49,500 mk:sta. Tehdas on perustettu v. 1878, eikä se ole ennen joutunut tulenvaaralle alttiiksi. Onni tehtaalle oli se, ettei se vielä ollut ehtinyt vastaanottaa tämänkeväisiä raaka-ainetilauksia. Varastohuoneet sen sijaan olivat täynnä valmiita tuotteita. 

Tulipaloa oli kertynyt läheisiltä kunnailta katselemaan suuret joukot yleisöä. Paitsi poliisia, ylläpiti järjestystä paikalle saapunut ratsastava kasakkaosasto. Vahingot nousevat kaikkiaan noin 25,000-30,000 mk:aan.