Tampereen kosken kotka

Teemaan Ensimmäinen patsas / henkilömuistomerkki / julkinen taideteos on Tampereelta tarjolla 1830-luvulle ajoitettu Kotkankallion muistomerkki, joka on merkitty numerolla 32 yllänäkyvään karttaan. Olen liikkunut lähistöllä useita kertoja tekemättä patsaasta mitään muistiin jääneitä havaintoja.

"Kotkankallio entisessä asussaan"
Kansan kuvalehti 39/1929

Wikipedia toteaa ettei muistomerkki "sijainnut alkujaan julkisella paikalla, sillä ympäröivä puisto avattiin yleisölle vasta 1980-luvulla." Yksityisyys ei kuitenkaan tarkoittanut näkymättömyyttä. Matkakirjeessä Tampereelta:

Me katselimme Tammerkoskea "Prännin" kallioilta. Muinoin näytti tämä koski mahtavamman muodon. Vaan äärimmäiseen kallioon on kiinnitetty kaksi kultaista taulua, joiden yli suuri kotkan kuva levittää siipensä. Tauluihin on piirretty latinan kielellä, että tällä kalliolla on seisonut kaksi keisaria, joista edellinen on käskenyt noiden kuohuvain aaltoin olemaan ihmisille avulliset, ja jälkimmäinen, noudattaen edeltäjäinsä askeleita, suosinut tätä teollisuuden paikkaa uusilla hyvillä töillä. Ja teollisuus onkin ahdistanut ja supistanut koskea suurilla rakennuksillansa, jotta sen vahtoa tuskin enää näkee, ja sen kohinakin kuuluu umpihenkiseltä ja tukahtuneelta.  (Hämäläinen 23.8.1877)

Joululyhteitä 1899

Kyläkirjaston kuvalehti 12/1900

Myöhempi matkailija näki patsaan lähempää:

Merkillisimpiä nähtäviä Tampereella on Nottbeckin taikka n. s. "englantilainen" puisto, länsi rannalla kosken niskassa. Puiston rannalta on viehättävä näköala Näsijärven yli. Puistosta vie silta "Kalliosaarelle", josta keisari Aleksanteri I katseli ja ihmetteli näköalaa v. 1819 ja määräsi kaupungista tehtävän tehdaskaupunki ja lupasi kaupungille vapaa-oikeuden, jonka se saikin v. 1821. Vuonna 1856 kävi Aleksanteri II myös Tampereella ja Kalliosaarella, jolle on pystytetty kaunis muistopatsas molempain keisarien muistoksi. Patsas on pronssinen mahtava kotka, joka levittää siipensä kahden muistotaulun yli, joissa on latinalaiset kirjoitukset. Luvan käydä puistossa saa puuvillatehtaan konttorissa. (Savo-Karjala 29.4.1896) 

Luvan pyytämistä ei mainita vuoden 1888 oppaassa Matkasuuntia Suomessa, jossa suositellaan Tampereella nähtäväksi sekä puisto että Kalliosaaren kaunis muistopatsas. Saavutettavuuteen kiinnitettiin huomiota vasta vuonna 1929, jolloin "tehdasalueen raja sulkee yleisöltä pääsyn sen luokse" (Aamulehti 16.3.1929)

Aamulehti 16.3.1929