Polkupyöräntekijä 1869: Alexander Sauren?

Polkupyörän kehitys lähti tosissaan vauhtiin 1860-luvulla, jolloin kehitetty malli muistutti tekniseltä ratkaisultaan lapsuuteni kolmipyöräisiä eli polkimet olivat kiinni etupyörässä. Näitä alettiin tuottaa vuonna 1868 Pariisissa tehdasmaisesti ja ensimmäisiä kappaleita odotettiin Suomeen vuoden 1869 purjehduskauden alkaessa. Innostus oli niin suurta, että eri puolilla Suomea tehtiin polkupyöriä itse.

Kuopiossa kävi Varkauden rauta-tehtaalta "eräs herrasmies, joka gymnasi-torilla näytti hra Sauren'in tekemällä Veloceped'ellä kiitettävän taidon" (Tapio 5.6.1869). 

Kontekstista voisi ajatella, että herra Sauren vaikutti Varkauden tehtailla. Mutta myös Kuopiossa oli arvostettu Sauren, jota tosin useimmiten kutsuttiin nikkarimestariksi.

Elämänsä lopulla rippikirjaan merkittiin, että Alexander Sauren (s. 29.12.1821) oli syntynyt Hattulassa tai Hollolassa, mutta häntä ei löydy kummankaan kasteista. Sauren ilmaantui Kuopioon mennessään 20.7.1848 naimisiin Brita Elisabet Holopaisen (s. 1803) kanssa. Tämän aiempi mies Jonas Norrgren (s. 1799) oli kuollut 18.11.1846. Norrgren oli ollut nikkari, joka oli otettu porvariksi Kuopiossa vuonna 1829. Avioliiton myötä Sauren sai useita lapsipuolia, joiden esikoinen oli vain kuusi vuotta häntä vanhempi (RK Kuopio 1823-36, 218;  1837-47, 255).

Tapio 4.3.1876

Uusperhe asui tontilla 67 (RK Kuopio 1848-58, 418; 1859-68, 21). Olo ei ollut täysin sopuisaa, sillä kun tontin omistusta selviteltiin kaksi poikapuolista oli lähtenyt eikä olinpaikkaansa tunnettu. (FAT 25.11.1878)

Saurenin edistyksellisyydestä ja muistakin ominaisuuksista kielii se, että hän oli Kuopion palokunnan varhainen ja pitkäaikainen johtaja (Tapio 28.6.1873; Tapio 23.4.1884). Kuopion Verotalon rakennushistoriallisen selvityksen (pdf) mukaan hän jopa 

luonnosteli tiilisen ruiskuhuoneen fasadia jo kesällä 1863 Kustaantorin laidalle. Samalle tontille kaavailtiin myös raatihuoneen paikkaa, ja 1864 Saurén laati suunnitelman, jossa ruiskuhuone sijoitettaisiin raatihuoneen siipeen. Suunnitelma ei sellaisenaan toteutunut, mutta ajatus toimintojen yhdistämisestä jäi itämään.

Sauren näyttää toiminaan rakennusmestarina, sillä myöhemmin mainitaan tekemänsä "eskissi-piirros maneesin muodostamisesta basaariksi" (Tapio 25.5.1881)

Sauren solmi toisen avioliittonsa Kristiina Miettisen (s. 7.8.1855) kanssa marraskuussa 1874 ja tämän kuoltua viisi vuotta myöhemmin vei keväällä 1880 vihille Anna Sofia Remeksen (s. 15.2.1862 Rantasalmi) (RK Kuopio 1869-80, 140). He muuttivat vuonna 1891 Joensuuhun (RK Kuopio 1886-92, 379). Sauren osti sieltä rakentamattoman tonttimaan (Karjalatar 30.6.1891; RK Joensuu 1891-1900, 141)