sunnuntai 4. elokuuta 2024

Toista kertaa Heinolan kaupunginmuseossa

Kesämatkani jatkui Lahdesta Heinolaan, jossa olin viimeksi autoturneellani. Muistan pettyneeni kaupunginmuseoon, mutta en syytä. Tälläkään kertaa en poistunut tyytyväisenä, vaikka näyttely oli uusittu.

Alku oli kronologisuudessaan positiivinen. Arvostin myös kivikautisen reenjalaksen kopiota. Aikajana toi Lahden historiallista museota selvemmin esiin kyläasutuksen synnyn ja toinen varhaisista kylistä sattui olemaan esivanhempieni asuinpaikka, joten sain sidoksen aiempaan tietoon.

Seuraavassa huoneessa hypättiin Heinolan perustamiseen, jonka ymmärtämistä ei auttanut tekstitaulujen sijoitus köyden taakse. Tässä tai seuraavassa huoneessa huomasin seinältä pienen tarran, joka ohjasi kuuntelemaan Tarinasoittimesta lisätietoa. Koska olin lähes ainoa vierailija palasin ensimmäiseen huoneeseen, jossa oli istuin, kuuntelemaan yhden pätkän kuulokkeettomasta kännykästäni. Tarinallinen versio kohensi kronologiaa, mutta koin kuuntelun muissa huoneissa hankalaksi, joten se jäi tekemättä.

Kotiinpäästyä kuuntelin Tarinasoittimen annin läpi ja erityisesti kolmas huone ja sen vitriiniseinän alimman ruudun kahleet avautuivat aivan uudella tavalla.

Mutta koska kierroksellani olin seinätaulujen varassa, ne alkoivat neljännessä huoneessa ärsyttää. Sisältö oli näennäisesti yksityiskohtaista, mutta ei kontekstoinut Heinolan tapahtumia mitenkään Suomen yleiseen hehitykseen. Oliko kylpylöitä joka kulmalla?


Koululuokan vitriineissä oli mielenkiintoista esineistöä, jolle en löytänyt mitään selostusta. Toivottavasti ei ole ajateltu, että vanhemmat selittävät näitä lapsille, sillä esineet olivat 1900-luvun alkupuoliskolta toisin kuin nykyiset vanhemmat tai isovanhemmat.


Vaikeaselkoisin huone esitteli komean kalustekokonaisuuden ja paikallisen vaikuttajan, mutta en ymmärtänyt viestiä edes kuunneltuani Tarinasoittimen annin.


Seuraavan huoneen komeasta pienoismallista paikansin koulun, jota vaarini kävi. Onnekkaasti se oli lähellä kirkkoa, johon olin kurkistanut ennen museokäyntiä.

Verrattuna vuoteen 2018 sain kuitenkin irti enemmän Heinolan historiasta. Tuolloin jätin jostain käsittämättömästä syystä väliin kaupungin kaksi muuta museota, mutta paikkasin virheen tällä kertaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti