Viimeisenä Tukholman päiväni kävin kääntymässä Ulriksdalin linnassa. Ajoitus ei ollut optimaalinen ja muutenkin oli hankaluuksia, joten kolme käytännön vinkkiä.
1) Bergshamran metroasemalta kävelymatka on kohtuullinen eli en katunut verkkosivulla ehdotetun bussin väliinjättöä. Mutta reitin löytäminen ja seuraaminen vaati minulta Google mapsin käyttöä.
2) Paikalle päästyä puolestaan selvisi, että verkkosivuilla epäselväksi kokemani aukiolot oli kyseisenä päivänä rajoitettu opastetuille kierroksille. Onneksi pääsin hyppäämään 10 minuuttia aiemmin alkaneeseen rundiin, jotta ehdin lentokoneeseen. Mutta jonain muina aikoina omatoiminen kiertely rakennuksessa on mahdollista.
3) Kokonaisuuteen kuuluu 1700-luvun kuninkaallinen teatteri, jossa järjestetään näytöksiä. Tämän laitoin muistiin tulevien reissujen idealistaan.
Opastus oli tarpeen linnan 1600-luvulta alkavan ja monivaiheisen historian ymmärtämiseksi. Kyseessä ei ole edustustila, joten koin kokonaisuuden huomattavasti mielenkiintoisemmaksi kuin linnat yleensä ottaen. Kun tyylihuoneen on luonut historiahullu 1800-luvun kuningas, tutustuminen on mielekkäämpää kuin normaalissa tyylilavastuksessa. Joihin harvemmin tarjotaan aitoja 1600-luvun ovia.
Minua kiinnostavasta 1700-luvusta oli portaikossa jäänteenä linnassa kasvatettu ananas. Kasvihuone tuotti pettymyksen esittelemällä vain taidetta.
Ulriksdal on tullut hutkimuksissani vastaan pari kertaa (
esim. tässä) Suomeen päätyneiden puutarhurien työpaikkana. Olisi siis ollut kiva ehtiä kiertämään myös puutarha-aluetta, mutta aikatauluni oli liian tiukka.
Opastuksessa ohitettiin melko nopeasti ja lähinnä sisustuksen tuhoutumisen selityksenä 1800-luvun alun sotilasinvaliidilaitos. Siellä oli ainakin Suomen sodan veteraaneja, joiden viimeisen lepopaikan ohitin sattumalta suunnistaessani takaisin metroasemalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti