Valitsin Tukholman minilomani majoitukseksi hotellin Hellstens Malmgård Södermalmilla. En lähtiessänikään tiennyt mikä rakennuksista oli aidosti 1700-luvun lopulta ja missä määrin. Mutta Stockholmskällanin karttavertailu näytti rakennusryhmän vuoden 1805 kartassa ja samalla sain kertauskurssin karttojen suhteesta todellisuuteen. Eteläsiiven paikalle oli nimittäin 1800-luvulla kaavoitettu katu, jonka nykyinen mutka oli useissa 1900-luvun kartoissa näkymätön.
En suuremmin yllättynyt siitä, että paikka näyttäytyi vielä
1730-luvun kartassa rakentamattomana.
Kyseisessä kartassa on Långholmenilla jo kehruuhuone. Paikka toimi vankilana pitkälle 1900-luvulla ja nykyään tiloissa on hotelli ja pieni museo, jossa vierailin tällä reissulla ekaa kertaa.
Museossa oli monipuolisesti aineistoa, mutta kovin ammattimaisesti sitä ei oltu tehty.
Mielenkiintoinen haastatteluvideo pyöri tilassa, jonne tuli jatkuvasti melua yläkerrassa. Ja kun yhdestä A4:sta löytyi suomalainen nimi, se oli kirjoitettu kahdessa asussa eli varmasti oli jompikumpi väärin. Tämähän on ruotsalaisille suomalaisten nimien osalta jonkinlainen kansallisvelvollisuus. Wikipedian mukaan kyseessä on
Bruno Poukka, jonka vankilaelämää kuvanneen kirjaan esipuheen kirjoittanut Else Kleen tuomittiin samaan vankilaan kunnianloukkauksesta.
Suomalaisissa museoissa ja selostuksissa ei ole tullut vastaan anonymiteettinaamiot, joita Långholmenissa käyttivät tutkintavangit.
Suomalaisittain oli myös museon giljotiinimalli kiitettävän outo. Poislähtiessä satuin huomaamaan Ruotsin viimeisen kuolemantuomion muistomerkin vankilan seinässä, tapahtumapaikalla.
Siis Ruotsin viimeisen teloituksen (Alfred Ander v. 1910). Kuolemanrangaistus poistettiin Ruotsista vasta yli kymmenen vuotta myöhemmin, ja siinä välissä tuli yhä tuomioita, kaikki vain lievenivät ylemmissä oikeusasteissa.
VastaaPoistaAnderillahan oli myös Suomi-kytkös, hän oli asunut Suomessa vuosina 1900–06 toimien hotelli- ja ravintola-alalla, mm. Kaivohuoneen ja Seurahuoneen tarjoilijana.
Anderin typistänyt giljotiini näyttäisi olevan saksalaisen Fallbeilin mallinen, ja kuitenkin se oli ostettu Ranskasta?
VastaaPoistaTuo muistolaatan kuva on hyvin tyylitelty, ja nimenomaan sinne saksalaismalliseen suuntaan. Itse Anderin giljotiini on Nordiska museetin kokoelmissa, ja näyttää hyvin samanlaiselta kuin esim. kuvissa Ranskan viimeisestä julkisesta teloituksesta v. 1939.
VastaaPoista