Dreijerin pelto Helsingissä (Pellosta kaupungiksi)

Yksi hankala asia Helsingin vuokra-alueiden tutkimisessa 1800-luvun alkupuolella on se, että pellot, niityt yms. on nimetty henkilöiden mukaan. Nimet voivat siis toisinaan muuttua ja niiden paikantaminen on erinomaisen hankalaa, kuten olen jo 1700-luvun karttojen yhteydessä todennut.

Mutta 1840-luvun alussa vuokra-alueet saivat uudet suoraviivaiset rajat ja Töölön Taipaleen perusteella luulin, että vanha nimistö olisi painunut unholaan. (Tosin Taipaleen vieressä oli Strömstenin plantaasi, jonka nimi nimen omaan säilyi ja muuttui viralliseksi.)

Siksi hämmennyin, kun vuoden 1885 osoitekalenterissa iso osa Kamppia oli sekava lista, jonka otsikkona oli "Qvarteren å Dreijerska åkern". Siihen kuului 9 kotia korttelissa, jota rajasivat Ruoholahdenkatu (3-7), Lastenkodinkatu (3-7) ja Lapinlahdenkatu (18-24), 4 kiinteistöä korttelissa, jota rajasivat Työläistenkatu (tark 1-5) ja Lapinlahdenkatu (28), sekä työväenasuntoja Ruoholahden-, Köydenpunojan-, Työläisen (ks.) ja Lastenkodinkaduilla, "Eichingerin alue" (Kalevankatu 59 & 61), Huvila Kampinmalmi, Turun kasarmi, Arkadia-teatteri ja narinkkatori. 

Dreijerin pelto on pienempi Kaupunginmuseon digitoimassa kartassa vuodelta 1854. Siinä on visioitujen Eerikinkadun ja Vladimirinkadun (nyk. Kalevankatu) korttelien lisäksi Eichingerin tontti köydenpunontaradan vieressä ja näiden eteläpuolella Hietalahdessa sijainnut teurastamo. Dreijerska åkern on piirretty nykyisen Lastenlehdon paikalle.

HD 4.1.1862

Vuoden 1861 lopussa Dreijerin peltoa tarjottiin vuokralle. Sanomalehti-ilmoituksessa annetulla päivämäärällä löytyi maistraatin pöytäkirja 20.12.1861 §7, josta puolestaan 9.10.1861 §7, jossa oli kätevästi historiakatsaus. Sen mukaan maistraatin pöytäkirjasta 12.10.1811 löytyy päätös tuolloin suon vuokraamisesta 50 vuodeksi Abraham Dreijerille. Käy myös ilmi, että 23.1.1861 §13 oli päätetty alueen kartoituksesta. Tuotosta ei löydy ainakaan 4. kaupunginosasta digitoiduista kartoista.

Ja kuka oli Abraham Dreijer? Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin mukaan Danzigista kotoisin ollut kellotehtailija. Berndt Aminoff on kopioinut korttiinsa Finskt Museumin artikkelista muun muassa syntymävuoden 1771.

Dreijer kuoli 1848. Perukirjansa (HKA 2531) on niin niukka, että konkurssi tulee mieleen. Ajatus vahvistuu konkurssien hakemistosta

Johannes Eichinger puolestaan oli köydenpunoja, joka kuoli 62-vuotiaana 4.12.1871 (Helsingfors Dagblad 5.12.1871)