Kaksi ihmistä ja talo 1600-luvulta

Tukholman kaupunginmuseon oli viime näkemän/muistaman jälkeen lisätty alkuun tiivis aikajana. Kaikkiin jaksoihin ei kuulunut henkilökohtaista tarinaa, mutta sellainen oli 1600-luvun kohdalla. Tytön äänellä kerrottiin lastenkodin surkeasta ruokatilanteesta. Hän ja ryhmä lapsia onnistui pääsemään Tukholman linnan sisälle ja selittämään asiansa kuningatar Kristiinalle. Mitään hyötyä kyseisestä toimenpiteestä ei tietenkään ollut.

En kiertänyt koko perusnäyttelyä mutta kun nyt Makalös oli tullut vihdoin ja viimein kartalle niin kävin katsastamassa sen pienoismallin vielä kertaalleen. 

Varsinaisesti olin poikennut museoon koska siellä oli vaihtuva näyttely nimeltä Släkten och slavarna. Se osoittautui taideprojektiksi jo jonka teoksista en ymmärtänyt yhtään mitään. Kaikeksi onneksi taiteilijan monologi oli pitkä ja informatiivinen. Hän on Louis De Geerin jälkeläinen ja taiteessa oli kyse tämän 1600-luvun henkilön toiminnan käsittelystä. 

Oma suhteeni Louis de Geeriin on se, että hän toi Ruotsiin ainakin yhdet esivanhempani. Tätä on mielenkiintoista tai ikävää verrata siihen, että De Geer oli vastuussa myös orjien kuljettamisesta Afrikasta Amerikkaan. Monologia kuunnellessa mietin, miltä tuntuisi sukututkimus, jossa päätyisi löytämään todella pahaa tai nykyajan arvoin kyseenalaista toimintaa. Ja vieläpä toimintaa, jolla rakennettu perintö, on hyödyttänyt sukua vuosisatoja.

Niin ja monologista (toivottavasti) opin, että Ruotsissa nimi de Geer lausutaan dö jeer.