Ilmestynyt: Santeri Ivalon "pari" historian väitöskirjaa

Kun viime vuonna huomasin J. W. Ronimuksen hylätyn väitöskirjan, tuli mieleen, että julkaistujen väitöskirjojen joukossa voi olla muitakin tohtorin arvoa tuottamattomia. Sittemmin kävin läpi  järjestelmällisesti historian väitöskirjat Otto E. A. Hjeltin vuosien 1828-1909 opinnäyteluettelosta vertaillen ylioppilasmatrikkelin tietohin. Löytyi kolme tapausta. Toisesta ilmestyi eilen teksti Santeri Ivalon "pari" historian väitöskirjaa. Kolmannessa tapauksessa väitöskirjoja oli vain yksi,

Finland 17.4.1889

Perniössä 2.9.1861 syntynyt Juhana Augustinus Helle kirjautui yliopistoon 9.6.1886. Yliopiston luettelosta selviää, että hän oli ilmoittanut osoitteekseen Mikaelinkatu 29 sekä syys- että kevätlukukaudella. Vastaavat tiedot näyttävät olevan ainoa elonmerkki opiskeluvuosiltaan. Kandidaatin arvon Helle saavutti vuonna 1889. Tähän aikaan kyse oli niin isosta asiasta, että vahvistus löytyy sanomalehdistä. 

Helle osallistui maisteripromootioon seuraavana vuonna. Hän oli vastuussa promovendeilta kerätyistä rahoista, joita valitettavasti varastettiin 1300 markkaa lukitusta pöytälaatikostaan (Finland 10.3.1890).

Promootiopainatteen mukaan Helle oli "Auskultteerannut Helsingin Suomalaisessa normaalilyseossa kevät- ja syys-lukukautena v. 1889" eli opettajanura oli tavoitteena. Seuraavilta vuosilta sanomalehdistä löytyy lukuisia Helteen viranhakuja, joista osa ehjä meni sanahaun ohikin. Vakipaikan sijaan hän sai lukukausi tai -vuosi kerrallaan hoitaa Porvoon lyseon suomen kielen opettajan sijaisuutta (Nya Pressen 30.8.1890, Finland 14.1.1891, Finland 29.8.1891, Finland 21.7.1892, Hbl 15.1.1893). Helle siirsi kirkonkirjansa Porvooseen tammikuussa 1893 (Borgå nya tidning 3.2.1893). Lähdettyään hän jäi kaupunkilaisten muistoihin, sillä paikallinen sanomalehti toisti viranhakuilmoituksia, joissa Helle oli mukana.

Kevääksi 1894 Helle sai sijaisuuden Turun ruotsalaisesta klassisesta lyseosta (Hbl 28.1.1894). Toimensa syksyllä jää epäselväksi. Jostain oli Helle saanut uuden idean ja hän haki sekä sai vuoden 1895 alussa uudelleen opiskeluoikeuden Helsingin yliopistoon (Hbl 7.2. & 17.3.1895). Hakuilmoituksista päätellen Helle oli kevään 1895 Suomessa, mutta ilmeisesti kesällä tai syksyllä Saksassa. Loppuvuodesta hän nimittäin esitteli Historialliselle yhdistykselle Dresdenin kuninkaallisesta arkistosta löytämänsä asiakirjan sisältöä (Hbl 2.11.1895). 

Muistokirjoituksensa mukaan Helle kävi Saksassa kolmasti vuosina 1895-96 (US 12.4.1899). Vuonna 1896 matkustusmahdollisuudet olivat rajatut, sillä Helle oli kevät- ja syyslukukaudella Vaasan ruotsalaisen lyseon suomen kielen opettajan sijaisena. Hänet sai 2.3.1897 nimityksen kyseiseen opettajan paikkaan. 

Vaasassa Helle painatti 134 sivuisen yliopistollisen väitöskirjansa Havaintoja Saksi-Puolan poliitisen historian alalta, joka esitettiin "Suomen Yliopiston Historialliskielitieteellisen Tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi historialliskielitieteellisessä oppisalissa joulukuun 21 o. 1897, kello 10 e. pp." Opponentteina olivat dosentti A. H. Snellman ja ylimääräinen professori J. R. Danielson. (FAT 22.12.1897) Aivan kuten Ronimuksen tapauksessa seitsemän vuotta aiemmin, sanomalehdissä kerrottiin, että Helteen työ oli tarkastettu, mutta tuloksesta ei sanottu mitään. Helle oli jatkossakin "vain" maisteri eli joko väitöskirja hylättiin, se hyväksyttiin antaen ymmärtää, että kypsyysnäyte sopisi jättää tekemättä tai kypsyysnäyte hylättiin. Oikea vaihtoehto selviäisi yliopiston arkistossa.

Pohjalainen 11.4.1899

Vaasassa Helle antoi jollekin toiselle sijaisen paikan, sillä hän sai virkavapauden 14.3.1899. Hänen terveytensä "oli jo pitemmän ajan ollut sangen heikko, mutta siitä huolimatta hän kuitenkin toimitti virkaansa aivan viime aikoihin asti. Vasta noin kuukausi sitte saapui hän tänne Helsinkiin hakemaan apua riuduttavalle taudilleen. Sen kulku ei kuitenkaan enää ollut ehkäistävissä, se johti hitaasti vaan varmasti tuskattomaan ja rauhalliseen loppuun." (US 12.4.1899)

Keuhkotautiin 11.4.1899 kuollessaan Juhana Augustinus Helle oli 38-vuotias.

Uusi Aura 18.4.1899