torstai 22. helmikuuta 2024

Miltä näytti 1700-luvun tontilla?

Maaseudun historiaan erikoistuneen historiantutkija Kirsi Laineen kirjoitus Kuvittele kylä herätti ajatuksia. Vaikka läntisen Suomen ahtaista kylätonteista on kirjallisuudessa puhetta ja tiivis yhteiselämä käy toisinaan ilmi 1600-luvun tuomiokirjoista, menneisyyden todellisuus unohtuu helposti. Ainoa kontaktimme historiallisiin rakennuksiin ovat ulkoilmamuseoista, jotka esittävät 1800-lukua ja sen parhaiten säilyneitä ja komeimpia rakennuksia.

Kirjoituksen myötä palasi mieleen Jyväskylän yliopistossa vuosikymmen sitten tehty 3D-visualisointi Toivolan talosta 1700-luvulla. Hämmästyksekseni sen sivusto on selvinnyt jopa viime vuoden lopun kokonaisuudistuksesta, mutta valitettavasti mallin pyöritykseen vaadittava ohjelmisto on nykyään huonossa huudossa. 

Laineen kirjoituksessa konkretisointiin käytettiin puustellin katselmuskirjaa ja sellainenhan on minullakin liittyen tutkimukseen, jonka pariin piti tänä vuonna palata. Päähenkilöni asui lapsuutensa varhaisimmat vuoden Kokemäen Kiettareen Purrissa ja aikuistui samassa kylässä. Jonka varhaisin kartta on isojaon yhteydessä tehty Maanmittaushallituksen uudistusarkiston A41:22/1-9 Kiettare; Tiluskartta ja selitys 1769-1785. Päähenkilöni oli (tietenkin) tuolloin jo toisaalla.

Kylässä oli neljä taloa: 1. Arvela, 4. Hannula, 2. Purri, 3. Tacku. Tulkintani on, että kokemäkeläiseen tapaan ne eivät olleet rykelmässä vaan rivissä joen rannassa. Mutta käsitykseni rakennustavasta on syntynyt 1700-luvun kartoista, joten se voi olla kyseisen vuosisadan kehitystä. Peltojen sijainti mielestäni kyllä todistaa sen puolesta, että talot ovat olleet "aina" samalla alueella. Arvelan poistuminen rivistä on varmaankin myöhäinen ilmiö, sillä sen entinen paikka on näkyvissä. Jakokirjasta en löytänyt mainintaa siirrosta eikä siinä myöskään mainittu tonttimaiden kokoja. Viittaa siihen, ettei niille isojaossa tehty mitään?

Suorakulmioksi yksinkertaistaen neljällä talolla on aikanaan ollut rakennuksilleen ja pienimmille kaalimailleen tilaa 400 kyynärää *200 kyynärää eli 28000 neliömetriä. Karkealla tasolla jatkaen jokaisella talolla ennen Arvelan siirtoa tonttimaata siis 7000 neliömetriä. Todellisuudessa vähemmän, sillä kartassa on välialue ja aivan rantaan tuskin on rakennettu. En usko, että piiretyt suorakulmiot ovat tarkkoja tonttimaita, mutta jos ottaa todesta, niin Purrilla on joelta katsottuna vähän alle 100 kyynärää leveä ja vähän yli 100 kyynärää pitkä alue eli 3500 neliömetriä.

Purrin osalta tonttimaalle piti mahtua miespihalle päärakennus (tupa) 9,5*10,5 kyynärää (35 neliömetriä), vanha pirtti, kellari ja kaksi aittaa sekä karjapihalle 9 erillistä rakennusta. (Näköjään en ole vielä koskaan käynyt huolella katselmuskirjoja läpi, joten jää vähän epämääräiseksi. Valitettavasti vain päärakennuksesta on mitat.) Hirveän ahdasta fiilistä ei synny.

Varmistaakseni muistikuvaani talojen rivimuodostelmista otin esiin vielä Haistilan, jossa kuulemma äskettäin valitulla presidentilläkin on juuria. Kylläkin eri talossa kuin minulla. 

Kartassa A41:19/5-30 Kaurula 1786-1795 on monia muitakin kyliä, joista useimmissa taloille on järjestään jaettu tontit samaan tapaan. Kyse voi todellakin olla maanmittarin merkinnästä eikä fyysisestä todellisuudesta. Haistilan kohdalla jakoa karttaan ei ole tehty, joten ehkä rakennukset olivat jossain määrin lomittain. Piirretty kylätontti on suunnilleen 100 kyynärää *300 kyynärää eli 11000 neliömetriä (noin hehtaari).

Jakokirjaan maanmittari oli nähnyt tarpeelliseksi jakaa tonttimaan, mutta valitettavasti käytetty pinta-alan (?) mitta ei käy selville. Tulkintaa vaikeuttaa myös se, että osalla taloista on kaalimaita samassa klimpissä.

Härkälä 1, tontti + kaalimaa 10 1/2 

Härkälä 2, tontti + kaalimaa 16 1/4

Jaakkola, tontti 7

Mikola, tontti 11 1/2

Nikkilä, tontti ja kaalimaa 8 3/4

Pisku, tontti ja kaalimaa 6 1/2 

Jos kaalimaat olivat kylätontiksi mieltämälläni alueella, sen kokonais"mitta" on 60,5 yksikköä. Olettaen yksikön olevan jossain suhteessa pinta-alaan Härkälän yhden puolikkaan osuus olisi näin 1800 neliömetriä ja toisen puolikkaan 2800 neliömetriä. Olennaisesti tiiviimpi tunnelma kuin Kiettareessa.

Muistikuvani rivissä olleista taloista taitaa olla peräisin 1800-luvun pitäjänkartasta, jossa pohjoispuolen tie päättyy kuin seinään kohdatessaan Leppialhonojan, vaikka Haistilassa oli edelleen lautta. (Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) - 1134 12+2112 03 Ia.* -/- -_1 Kokemäki, Harjavalta). Niin paljon on vielä mietittävänä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti