Tukholman suomalaisessa seurakunnassa ottivat 11.9.1761 kuulutukset Oulussa 24 vuotta aiemmin syntynyt porsliinin muotoilija Anders Johan Hägg ja samanikäinen Margareta Sophia Julin Turusta. Tukenaan oli ainoastaan tupakkakauppias Petter Hägg. Avioliitto solmittiin 13.10.1761.
Juha Vuorelan blogissaan jakaman Sursill-sukutaulun avulla selviää hyvin yksinkertaisesti, että Margareta Sophia oli syntynyt Turussa 16.6.1736. Isänsä oli Jacob Julin ja äitinsä Christina Gummerus. Vuorelan esittämien tietojen mukaan Margaretalla oli 31.8.1739 syntynyt veli Johan. Kotivuoren ylioppilasmatrikkeli puolestaan tuntee vuoden 1731 paikkeilla syntyneen isoveljen Henrik.
Margareta ei lähtenyt Tukholmaan lapsuudenkodistaan vaan Rymättylästä, jossa hän oli talousröökkynänä kapteeni Orrfeltin taloudessa. (RK 1753-1766)
Margaretan sulhasen pitäisi olla ikätiedon perusteella myös syntynyt vuoden 1736 tienoilla. Näin ollen on todennäköistä, että kyse on Oulussa 4.4.1736 syntynyt Anders, jonka isä oli Johan Pettersson Hägg ja äiti Maria Pehrsdotter Salandra. Heidän lapsikatraansa esikoinen syntyi 6.4.1726 ja sai molempien isoisiensä mukaan nimen Petrus. Tuntuu houkuttelevalta olettaa hänestä myöhemmin tulleen tupakkakauppias.
Margareta ja Anders eivät jääneet pitkäksi ajaksi Tukholmaan. Heidän tyttärensä Maria Lovisa syntyi 20.5.1765 ja kuoli 24.12.1765 Turussa samoin kuin poika Isaac (12.12.1766-21.5.1767.) Molempien kaste- ja hautausmerkinnöissä Anders oli tupakkatehtaan vahtimestari. Rippikirjan mukaan perheessä oli myös isän kaimaksi kastettu poika Anders Johan. (Suomalaisen seurakunnan rippikirjat, I Aa1:2, 1760-1772 Klosterqvarteret num 403 Festing tob. fabriquet)
Anders Johan Hägg nuoremmasta tietää Kustaa H. J. Vilkuna kertoa peruukintekijöiden matrikkelissa seuraavaa
Hägg, Anders Johan (s. 1767) kisälli. Anders Johan Hägg oli 1780–1786 Turussa mestari Carl Magnus Homanin oppipoikana ja eteni kisälliksi. [...] Työskenteli 1786 useita viikkoja mestari Elfströmin verstaassa, kunnes syyskuussa sanottiin irti. Eli tämän jälkeen vaimonsa työtulojen varassa, mutta herätti epäilyksiä. Niinpä peruukintekijöiden oltermanni Adolf Mellenbergh valitti hänestä, että hän oli irtolainen, koska ei työskennellyt kenenkään mestarin suojeluksessa. Määrättiin Mellenberghin alaisuuteen. Muutti sittemmin Tukholmaan, missä oli kampaajana, lakeijana ja sisäpalvelijana.
Tukholma veti siis puoleensa toisessa polvessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti