Sunnuntain suomalainen Tukholmassa

 

Suomen sodan ollessa käynnissä Tukholman suomalaisesta seurakunnasta hakivat 1.7.1808 kuulutukset Fagervikin ruukilla 29.7.1782 syntynyt vahtimestari Johan Christopfer Reisman ja Pohjan pitäjässä syntynyt kamarineito Anna Helena Åhlström. Tukijoinaan oli kaksi tullihallinnon vahtimestaria, joista toisen nimi C. F. Reisman viittaa sukulaisuuteen sulhasen kanssa. Avioliitto solmittiin 24.7.1808 

Sulhasen syntymäpäivän kuukausi tuli Tukholmassa kirjattua väärin, hän oli Fagervikin kirkonkirjojen mukaan syntynyt maaliskuussa. Kyseisten rippikirjojen ja SukuForumilla aikoinaan jaetun perhetaulun mukaan Johan Christopher oli Christian Friedric Reismanin (1741-1817) ja Elisabet Sjögrenin (1745-1823) lapsisarjan päätepiste. Johan Christopher on ripille päästyään siirretty rippikirjassa Fagervikin ruukin lakeijoiden ja palvelijoiden sivulle, jonne merkittiin muutto Tukholmaan vuonna 1802 (Fagervik RK 1785-96 s. 22, 73, 1797-1810 s. 47, 7)

Ruukin piikojen sivuilla on puolestaan Anna Helena Åhlström, joka sai muuttokirjan Tukholmaan vuonna 1807. (Fagervik RK 1797-1802 s. 11, 1803-1810 s. 6) Tukholman suomalaisen seurakunnan rippikirjassa hänellä oli syntymäpäivä 18.10.1779 (Finska församlingenAII:2, 54). Isänsä oli seppä jollain ruukilla eli ilmeisesti Billnäsissä, Antskogilla tai Fiskarsilla (Sabbatsbergs fattighus A:3, 123).

Vuonna 1814 Johan Christopher ja Anna Helena asuivat Kungsholmin korttelin Äpplet tontilla 1. Talouteensa kuuluivat pojat Knut Carl Axel (s. 8.5.1810) ja Johan Christopher (s. 11.2.1813) ja tytär Johanna Sophia (s. 29.1.1811) sekä vuonna 1791 syntynyt Maria Elisabet Åhlström. (Kungsholm AIa:10, 138, 201, AIa:11, 41, AIa:12, 39, AIa:13, 34, AIa:14, 23) Suomalaisen seurakunnan rippikirjassa Maria Åhlströmin syntymäpaikka on Pohja, joten todennäköisesti kyse oli Anna Helenan lähiomaisesta. Hän sai elokuussa 1815 muuttokirjan Göteborgiin. (Finska församlingen (A, AB) AII:2, 502)

Äpplet 1 on kaupunginarkiston tietokannan 1729 och 1810 års tomtnummer mukaan katuosoite Trädgårdsgatan 10, joka Stockholmkällanin karttavertailussa paljastuu nykyiseksi Scheelegataniksi. Samaisessa palvelun kartoissa paikka näyttää rakentamattomalta vielä pitkälle 1800-luvulle.

Johan Christopher kuoli 34-vuotiaana 28.4.1816. Perheellä oli tuolloin kohtuullisen paljon irtaimistoa, mutta enemmän velkoja kuin omaisuutta (Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning F1A:401, 91). Anna Helena onnistui kuitenkin jäämään lastensa kanssa samaan osoitteeseen muutamaksi vuodeksi (Kungsholm AIa:13, 103, 159, AIa:16, 56, AIa:18, 207). Perhe muutti 1820-luvun alussa Åkermanin kortteliin, jossa Anna Helena ja tyttärensä asuivat vielä vuonna 1840 (Kungsholm AIa:19, 272, AIa:20, 136, AIa:22, 159, AIa:23, 147, AIa:24, 145, AIa:25, 143, AIa:26, 161, AIa:27, 177 , AIa:29, 157, AIa:31, 146, AIa:32, 143, AIa:36, 75). 

Sitten seurasi nopeassa sarjassa muutot Jakob och Johanneksen, Ulrika Eleonoran ja suomalaisen seurakunnan kirjoissa (Jakob och Johannes AIa:61, 210, Finska församlingen AII:12, 281). Kesäkuun alussa 1842 Anna Helena kirjattiin Sabbatsbergin köyhäintaloon, josta käsin hän kävi ehtoollisella vielä vuonna 1856. Molemmat poikansa olivat kisällejä, toinen Helsingissä ja toinen Söderhamnissa. Tytär asui Tukholmassa. Anna Helena kuoli köyhäintalossa 6.5.1859 (Sabbatsbergs fattighus A:3,123).

Mielenkiintoisesti vuonna 1826 Anna Helenan ja lasten kanssa asuu samassa osoitteessa vahtimestarin leski Anna Elisabet Reisman (s. 19.11.1746), joka kuoli varattomana 11.10.1831. (Kungsholm AIa:22, 159, Maria Magdalena AIa:26, 13, Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning F1A:467, 832). Anna Elisabet oli omaa sukua Garnström ja aviomiehensä Carl Fredrik Reisman olisi nimikirjaimiensa puolesta hyvin voinut olla vahtimestari, joka takasi kuulutuksen, josta tämä teksti lähti liikkeelle.