Rosa Wilhelmina Langénin elämästä

Rosa Wilhelmina syntyi Valkjärvellä Veikkolan hovissa 11.3.1856. Tilanhoitajana vuosikymmeniä ollut isänsä oli Anders Langén (1812-1868) ja äitinsä Märta Sofia Hjort (s. 1823). Perheeseen kuuluivat myös isosiskot Hulda Sofia (s. 14.5.1853) ja Johanna Gustafva (s. 24.12.1854). Pikkusisko Anna Ida Antonia (s. 5.7.1858) kuoli vain parivuotiaana. Pikkuveli Johan Wilhelm syntyi 22.12.1859 ja tämän jälkeen vielä Agnes Elisabeth s. 18.10.1861 ja Flora Aina s. 1.6.1867.

Rosa Wilhelmina aloitti koulunkäynnin Viipurissa. Isänsä kuollessa hän oli 12-vuotias ja elämä muuttui täysin. Jäljelle jäänyt perhe muutti Porvooseen. Siellä kauppiaana toiminut Henrik-eno (1819-1864) oli jo kuollut, mutta talouttaan hoitanut sisarensa eli Rosa Wilhelminan täti Flora Emerentia (1826-1877) todennäköisesti houkutteli muuttoon. Tämä oli syyskuussa 1865 mennyt naimisiin parikymmentä vuotta nuoremman puotiapulaisen Johan Askolinin (1843-1912) kanssa. Avioliitto oli ainakin taloudellisesti onnistunut.

Rosa Wilhelmina sai jatkaa koulunkäyntiä Porvoossa. Hän oli 18-vuotias solmiessaan 17.5.1874 avioliiton kauppalaivan kapteeni Oscar Adolf Nykoppin (1847-1879) kanssa. Muistelman mukaan Rosa Wilhelmina "seurasi miestään tämän kaukopurjehduksilla ja sai haudata hänet lavantaudin uhrina Kalifornian rannan hiekkaan". Tietoa ei voi pitää kovin luotettavana, sillä Oscarin hautakivi on Floridan Pensacolassa ja hautakiven tekstin mukaan hän kuoli merellä 23.12.1879. Hautakivessä lukee myös, että sen pystytti sureva vaimonsa eli ehkä Rosa Wilhelmina tosiaan oli tällä matkalla mukana. Kotona olisivat odottaneet lapset Nils Oskar Osvald (s. 17.2.1875) ja Ella Rosa Sofia (s. 12.9.1876).

Helsingfors Dagblad 21.1.1880

Maini 10-vuotiaana

Elettyään kahden lapsensa kanssa leskenä muutaman vuoden Rosa Wilhelmina meni vuonna 1883 naimisiin tätinsä aviomiehenä edellä mainitun Johan Askolinin kanssa. Avioliitossa 22.8.1890 syntynyt tytär sai nimet Maini Johanna Vilhelmina.

Askolin oli Floran kuoltua jatkanut rikastumistaan eikä lyhyeksi jäänyt toinen avioliittokaan ollut tehnyt isoa lommoa omaisuuteen. Hieman epäluotettavaksi osoittautunut elämäkerturi kuvaa Rosa Wilhelminaa "taloudellisena ja järkevästi suunnittelevana perheen äitinä", joka

auttoi miestänsä uusien yritysten onnistumisessa ja hankitun omaisuuden sekä kodin vaalijana. Suuriarvoinen onkin ollut se työ, minkä Rosa-rouva miehensä rinnalla kodin sekä liikkeen hoitajana suoritti.

Eipä jäänyt Rosa-rouvalta huomaamatta köyhien kohtalokaan. Niinpä hän miehensä rikkauteen turvaten voi harjoittaa laajaa avustustoimintaa, joka siihen aikaan oli vertojaan vailla. Jouluna ja suurempien juhlien aattoina saattoi avunanojien luku nousta yli puolentuhannenkin. Kaikille oli Rosa-rouvalla varattuna antimia. Ketään apua pyytävää ei käännytetty tyhjin käsin ovelta takaisin. Apua jaettiin Porvoossa Askolinin omistamassa talossa ja Koskenkylän kartanossa.

Jo elonkorjuun aikana leivotti rouva uutisviljasta kaikki hinkalot täyteen leipiä ja jauhoja, — ryyniä, kahvia, sokeria ym. antimia varattiin jouluavustuksiin, jolloin jokaiselle avunanojalle annettiin hapan- ja hiivaleipä, litra ryyniä ja kahvia, joku kilo jauhoja ja sokeria ym. Tämänlainen avustusten jako toimitettiin ainakin kahdesti vuodessa ja apua annettiin aina, kun pyytäjiä kävi. Rouva olikin sanonut palvelijoilleen:

— Muistakaa, että jos ei meillä muuta antamista olisikaan, niin onhan leipää!

Tämänlainen avustusten jako oli mahdollista vain Askolinin Rosa-rouvalle, sillä omaisuus, joka jo oli kymmeniä miljoonia, kesti vaivatta tämän verotuksen.

Myöskin työnantajana oli Rosa-rouva järkevän auttavainen. Vanhoille mummoille hän järjesti Koskenkylän kartanon alueella villojen kehräämistä, maksaen työstä hyvin, ja kehrätyistä langoista hän antoi Porvoon mummojen kutoa sukkia, paitoja ja muita lämpimiä vaatekappaleita, joita taasen jaettiin köyhien lapsille ympäri »maakuntaa».

Rosa Wilhelminan aviomiehestä kerrottiin kuitenkin tarinoita, joissa tämä piti rahasta toisinaan tiukastikin kiinni. Omaisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi Rosa Wilhelminan ensimmäisestä avioliitosta syntyneen Ella-tyttären oli tarkoitus mennä naimisiin isäpuolensa ja isotätinsä pojan Johan Vilhelm Askolinin kanssa. Tämä kuitenkin kuoli 26.9.1897.

Koskenkylän uusi päärakennuksen teko aloitettiin vuonna 1906 ja se valmistui pari vuotta myöhemmin. Kauaa eivät rakennuttajat voineet talosta nauttia. Johan Askolin menehtyi 14.3.1912 ja Rosa Wilhelmina 21.3.1913.

Lähteet:

Ylpö Salonen: Kyläsepän pojasta raharuhtinaaksi (Kansan kuvalehti 17/1931, 19/1931) & Askolinin miljoonat (Kansan kuvalehti 22/1931)

"Kuollut". Aamulehti 22.3.1913

Forsby slott. Arkitekten 4/1909

Geni-profiilit: Märta Sofia Johansdotter Hjort, Anders Juhonpoika Langén (Lankinen), Rosa Wilhelmina Andersdotter Nykopp (Langén), Oskar Adolf Nilsson Nykopp, Johanna Gustafva Salenius (Langén), Henrik Wilhelm Johansson Hjorth, Flora Emerentia Johansdotter Hjort

Valkjärven rippikirja 1861-1870 s. 518, Porvoo rippikirja 1867-76 s. 548, 566